meta

Tiivistelmä:
Abstract:
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) keskitetyissä tietovarannoissa on yhteensä 29968 kallioperään kairattua syväkairausreikää. Kairaukset on aloitettu 1920-luvulla ja ne jatkuvat edelleen. Kairauksiin liittyvien tietojen keruu tietokantoihin on aloitettu 1989. Tätä vanhempien kairauksien tietoja on digitalisoitu tarpeen mukaan. Kallioperän syväkairaukset ovat paikkatietoaineistoa, jossa tietystä koordinaattipisteestä on otettu kairaamalla kallionäyte. Aineisto sisältää tähän näytteenottopisteeseen sekä kivinäytteeseen liittyvät tiedot. Kallioperään kairattujen näytteenottoreikien kairaussuunta, kaltevuus ja syvyys vaihtelevat alueella vallitsevan geologisen ympäristön mukaan. Kairaus suoritetaan vastuugeologin laatiman kairaussuunnitelman pohjalta. Geologi valvoo kairaustyömaata ja suunnitelman toteutumista sekä havainnoi ja kirjaa tietojärjestelmään kairaukseen liittyvät tiedot. Kallioperäkairauksesta tallennetaan tietojärjestelmään seuraavat tiedot: kairauksen paikannukseen sekä paikkaan liittyvät tiedot, kairaajaorganisaatioon liittyvät tiedot, kairasydännäytteen arkistointiin liittyvät tiedot, kairareiän kaltevuustiedot, näytteen kivilajitiedot, kairasydäntä leikkaavat rakenteet, näytteessä olevat (malmi)mineraalit sekä niiden esiintymiseen ja asuun liittyvät tiedot, mineraalien muuttumistiedot, kivilajien asu ja rakenne, stratigrafia, sydänhukka, analysoitavaksi lähetetyt näytteenottovälit sekä geokemialliset analyysitulokset, näytteen fysikaaliset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset, reikäluotaukset ja hietiedot. Kallioperän syväkairauksissa kairaussuunnan määrittelyyn käytetään asteita, joita täysympyrässä on 360°. Perussuunnaksi on valittu pohjoinen, josta voidaan käyttää lukemaa 000° tai 360°. Kairattavan reiän kairaussuunnan päättää geologi geofysikaalisen taustatiedon ja geofyysikon avustamana. Tavoitteena on saada edustava näyte kairauskohteena olevista kivilajiyksiköistä. Kaltevuudella tarkoitetaan horisontaalisuunnan ja kairauksen välistä kulmaa. Kaltevuus ilmoitetaan GTK:n tietojärjestelmissä asteina (°). Pystysuorassa alaspäin kairatun ns. pystyreiän kaltevuus on 90°. Vaakasuorassa kairatun reiän kaltevuus on 0°. Tällöin kairaus on suoritettu joko kaivoksessa tai louhoksessa tai kyseessä on kallionpinnan myötäisesti sahaamalla otettu uranäyte. Maanpintaan nähden ylöspäin kairatun reiän kaltevuus on negatiivinen. Esimerkiksi kaltevuuden ollessa - 45°, reikä on kairattu maan alla kaivoksessa 45 asteen kulmassa yläviistoon. Kairattavan reiän kaltevuuden päättää geologi geofysikaalisen taustatiedon ja geofyysikon avustamana. Kaltevuus voidaan ilmoittaa myös graadeina. Tätä yksikköä ovat käyttäneet lähinnä kaivosyhtiöt. Kairatun reiän pituus ilmoitetaan GTK:n tietojärjestelmissä metreinä (m). Kairareiän pituuteen vaikuttaa kairaussuunnitelman lisäksi kairauskoneen kapasiteetti ja kallioperän laatu. Rikkonaisessa kallioperässä näytteenottoreikä voi tukkeutua ennen tavoitepituutta. Kairattujen reikien pituudet vaihtelevat 1 metristä 2,5 kilometriin. Kallioperän syväkairauksia ovat tehneet GTK:n omat malminetsintään, luonnonkivi- ja teollisuusmineraalitutkimuksiin sekä kallioperäkartoitukseen ja yhdyskuntarakentamiseen liittyvät ohjelmat. Näiden lisäksi kallioperän syväkairauksia ovat tehneet mm. Outokummun, Rautaruukin ja Lapin Malmin malminetsintäorganisaatiot ja yliopistojen vetämät yhteistyöprojektit. Eri lähteistä tulleet aineistot eivät ole yhteismitallisia, ja aineistojen laatutieto on osin puutteellista. Aineistoja on digitalisoitu tarpeen mukaan ja osa kairaustiedoista on vielä paperipohjaisessa arkistossa. Kairasydännäytteistä on tehty petrofysikaalisia laboratoriomittauksia noin vuodesta 1965 lähtien. Vuodesta 1963 lähtien valikoiduista kairasydännäytteistä on tehty geokemiallisia kokokivi- ja malmianalyysejä. Analyysien käyttö vakiintui ja kasvoi 1980-luvun lopulla analyysimenetelmien kehittymisen myötä. Nykyaikana geokemialliset analyysit ovat olennainen osa kairausprojektia ja niitä tehdään yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikista kairarei'istä. Analysoitavaksi lähetetään raaka-ainekartoituksen kannalta tarpeelliset näytevälit sekä valikoituja tyyppinäytteitä aluetta edustavista kivilajeista. Yhdyskuntarakentamiseen liittyvistä kairasydännäytteistä ei ole tehty petrofysikaalisia eikä geokemiallisia analyysejä. Kallioperän syväkairausaineistolle on tehty koordinaatistomuunnos joulukuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen. / The centralised data storage facilities of the Geological Survey of Finland (GTK) contain altogether 29968 deep drill holes and boreholes to the bedrock. The drillings began in the 1920's and they still continue. The drilling data has been collected to databases since in 1989. The information of drillings which are older than this has been digitised when necessary. The deep drill holes of the bedrock are a spatial data in which the rock sample has been taken from a certain location by drilling. The data contains the information which is related to this sample site and to the core sample. The azimuth, dip and length of the drill hole vary according to the geological environment of the area. The drilling is performed based on the drilling plan drawn up by a geologist. The geologist supervises the drilling site and the realization of the plan and observes and records the information to the database. The following information is saved to the database: the information related to the positioning and location of the drilling, the information about the drilling organization, the information of the storage place of the core sample, the dip of the drill hole, the lithological information of the sample, cutting angle of the structures, the ore minerals and their appearance in the sample, mineral alteration, structure and texture, stratigraphy, core loss, analysed sample intervals and the geochemical analysis results, physical and petrophysical laboratory measurements, drill hole soundings and thin sections. In the deep drill holes the azimuth is determinated in degrees. In the full circle there are 360°. The cardinal azimuth is set to be North (000° or 360°). The hole azimuth is decided by the geologist assisted by geophysical background information and geophysicist. The objective is to get a representative sample of the bedrock units. Hole dip refers to the angle between a horizontal direction and a drilling. The hole dip in the databases of GTK is represented in degrees (°). The dip of the vertical hole is 90°. In horizontal hole the dip is 0°. In that case the drilling has been performed either in a mine or in a quarry or the sample is continuous gouge sample sawed from the bedrock. With respect to the horizontal surface the dip of the drill hole is negative upwards. For example, when a dip is -45° the hole has been drilled in underground mine in the angle of 45 degrees to upwards. The dip of the hole to be drilled is decided by the geologist assisted by geophysical background information and geophysicist. The dip can be presented also as grads. This unit has been used mainly by mining companies. The length of the drilled hole in the databases of the GTK is represented in metres (m). In addition to the drilling plan, the capacity of the drilling machine and the quality of the bedrock affect the length of the drill hole. In the shattered bedrock the hole can be jammed before the objective length. The lengths of the drilled holes vary from 1 metre to 2,5 kilometres. Petrophysical laboratory measurements have been made from the drill core since about the year 1965. Since the year 1963 petrological and ore analyses have been made from the selected core samples. The use of analyses was established and increased at the end of the 1980's with the development of analysis methods. During the present the geochemical analyses are an essential part of the drilling project and are done from all the bore holes, with few exceptions. The type samples representing the lithological units of the area and the sample intervals significant to exploration are selected for analyses. The deep drill holes have been made by the following programmes of the GTK: ore exploration, rock and mineral aggregate studies, natural stone investigations, bedrock mapping and urban mapping. In addition to these, the deep drill holes have been made among others by Outokumpu, Rautaruukki and Lapin Malmi and by the cooperation projects drawn by the universities. The data sets from different sources are not commensurable and information on the quality of the data is partly lacking. The data have been digitised when necessary and a part of the drilling information is still in the paper based archives.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Kallioperän syväkairauksia käytetään mineraalisten raaka-ainevarojen etsinnässä ja tutkimuksessa sekä yhdyskuntarakentamisessa. Kairasydännäytteestä saadaan lisätietoa kohdealueen kallioperästä, sen rakenteesta sekä sen geokemiallisesta koostumuksesta kallionpintaa syvemmältä Tiheästi kairattua kohdemaista aineistoa voidaan käyttää geologisten yksiköiden mallinnuksessa ja mineraalivarantoarvioiden laatimisessa sekä kallioperän rikkonaisuusrakenteiden määrittelyssä. / The deep drill holes are used in the exploration. Additional information about the bedrock of the target area, about its structure and about its geochemical composition is obtained from the core sample. The deep drillings can be used as basic information for the bedrock mapping, ore exploration, rock and mineral aggregate studies, natural stone research and urban mapping. The dense target scale data can be used in the modeling of geological units and in the preparation of mineral assessment evaluation.
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Kairaustietoja ei pidä sellaisenaan käyttää tarkoituksiin, jotka vaativat erityisselvityksiä, kuten malmiarvioiden laatiminen tai erilaiset kalliorakennushankkeet. Käytössä on huomioitava aineiston paikannustarkkuuteen liittyvä epävarmuus ennen GPS-laitteen käyttöönottoa sekä analyysitietoihin liittyvät epätarkkuudet vanhempien aineistojen osalta. / The drilling information should not be used for purposes which require special studies, such as the drawing up of ore estimates or the different urban engineering projects. User must pay attention to inaccuracies related to the positioning method before the introduction of the GPS device and to the analysis data for the older materials.
Teema avainsana:
Theme keyword:
Koordinaattijärjestelmä:
Reference system identifier:
EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi:
Distribution format:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:
Data format:

GTK-SYKE Metatieto
GTK-SYKE Metadata

Metatiedon tiedot
Metadata
 
Metadatan kieli:
Metadata language:
suomi/finnish
englanti/english
Merkistö:
Character set:
8859part15
Metatiedon päivämäärä:
Date:
2017-06-01
Hierarkiataso:
Hierarchy level:
tietoaineisto/dataset
Metatiedon standardin nimi:
Standard name:
ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio:
Standard version:
JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste:
File identifier:
Ylemmäntason tiedostotunniste:
Parent identifier:
Kallioperän syväkairaukset/Deep Drill hole databases
Vastuutaho
Metadata point of contact
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Fax-numero:
Fax number:
0295032901
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi

Takaisin/Back

Aineiston tunnistamistiedot
Data identification
 
Seuraava päivitys:
Next updating:
2017-12-01
Luonti:
Creation:
2014-12-05
Julkaiseminen:
Date of publication:
2017-05-30
Vaihtoehtoinen nimi:
Alternate name:
Deep drill hole database
Versio:
Version:
2.0
Version päiväys:
Version date:
2014-12-05
Esitystapa
Presentation
Resurssin tunniste:
Resource identifier
Tunnisteen tyyppi:
Identifier
Aiheluokka:
Topic category:
geotieteet/geoscientific information
Vastuutaho
Responsible party
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Avainsanat
Keywords
 
Ala
Discipline
 
Avainsanat:
Keywords:
geology, drilling, deep drilling, drill hole, drill core, lithology, structures, minerals, sampling, analyses, petrophysics, mapping, urban geology, exploration, aggregate, natural stones
Asiasanasto:
Thesaurus:
Geosanasto
Paikka
Place
 
Avainsanat:
Keywords:
Finland
Asiasanasto:
Thesaurus:
Geosanasto
Esiintymä
Stratum
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Aikajakso
Temporal
 
Avainsanat:
Keywords:
Archaean, Proterozoic, Palaeoproterozoic
Asiasanasto:
Tesaurus:
Geosanasto
Muu luokittelu
Additional keywords
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
INSPIRE
INSPIRE
 
Avainsanat:
Keywords:
Geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I
GEMET I
 
Avainsanat:
Keywords:
geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto  
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Tiivistelmä:
Abstract:
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) keskitetyissä tietovarannoissa on yhteensä 29968 kallioperään kairattua syväkairausreikää. Kairaukset on aloitettu 1920-luvulla ja ne jatkuvat edelleen. Kairauksiin liittyvien tietojen keruu tietokantoihin on aloitettu 1989. Tätä vanhempien kairauksien tietoja on digitalisoitu tarpeen mukaan. Kallioperän syväkairaukset ovat paikkatietoaineistoa, jossa tietystä koordinaattipisteestä on otettu kairaamalla kallionäyte. Aineisto sisältää tähän näytteenottopisteeseen sekä kivinäytteeseen liittyvät tiedot. Kallioperään kairattujen näytteenottoreikien kairaussuunta, kaltevuus ja syvyys vaihtelevat alueella vallitsevan geologisen ympäristön mukaan. Kairaus suoritetaan vastuugeologin laatiman kairaussuunnitelman pohjalta. Geologi valvoo kairaustyömaata ja suunnitelman toteutumista sekä havainnoi ja kirjaa tietojärjestelmään kairaukseen liittyvät tiedot. Kallioperäkairauksesta tallennetaan tietojärjestelmään seuraavat tiedot: kairauksen paikannukseen sekä paikkaan liittyvät tiedot, kairaajaorganisaatioon liittyvät tiedot, kairasydännäytteen arkistointiin liittyvät tiedot, kairareiän kaltevuustiedot, näytteen kivilajitiedot, kairasydäntä leikkaavat rakenteet, näytteessä olevat (malmi)mineraalit sekä niiden esiintymiseen ja asuun liittyvät tiedot, mineraalien muuttumistiedot, kivilajien asu ja rakenne, stratigrafia, sydänhukka, analysoitavaksi lähetetyt näytteenottovälit sekä geokemialliset analyysitulokset, näytteen fysikaaliset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset, reikäluotaukset ja hietiedot. Kallioperän syväkairauksissa kairaussuunnan määrittelyyn käytetään asteita, joita täysympyrässä on 360°. Perussuunnaksi on valittu pohjoinen, josta voidaan käyttää lukemaa 000° tai 360°. Kairattavan reiän kairaussuunnan päättää geologi geofysikaalisen taustatiedon ja geofyysikon avustamana. Tavoitteena on saada edustava näyte kairauskohteena olevista kivilajiyksiköistä. Kaltevuudella tarkoitetaan horisontaalisuunnan ja kairauksen välistä kulmaa. Kaltevuus ilmoitetaan GTK:n tietojärjestelmissä asteina (°). Pystysuorassa alaspäin kairatun ns. pystyreiän kaltevuus on 90°. Vaakasuorassa kairatun reiän kaltevuus on 0°. Tällöin kairaus on suoritettu joko kaivoksessa tai louhoksessa tai kyseessä on kallionpinnan myötäisesti sahaamalla otettu uranäyte. Maanpintaan nähden ylöspäin kairatun reiän kaltevuus on negatiivinen. Esimerkiksi kaltevuuden ollessa - 45°, reikä on kairattu maan alla kaivoksessa 45 asteen kulmassa yläviistoon. Kairattavan reiän kaltevuuden päättää geologi geofysikaalisen taustatiedon ja geofyysikon avustamana. Kaltevuus voidaan ilmoittaa myös graadeina. Tätä yksikköä ovat käyttäneet lähinnä kaivosyhtiöt. Kairatun reiän pituus ilmoitetaan GTK:n tietojärjestelmissä metreinä (m). Kairareiän pituuteen vaikuttaa kairaussuunnitelman lisäksi kairauskoneen kapasiteetti ja kallioperän laatu. Rikkonaisessa kallioperässä näytteenottoreikä voi tukkeutua ennen tavoitepituutta. Kairattujen reikien pituudet vaihtelevat 1 metristä 2,5 kilometriin. Kallioperän syväkairauksia ovat tehneet GTK:n omat malminetsintään, luonnonkivi- ja teollisuusmineraalitutkimuksiin sekä kallioperäkartoitukseen ja yhdyskuntarakentamiseen liittyvät ohjelmat. Näiden lisäksi kallioperän syväkairauksia ovat tehneet mm. Outokummun, Rautaruukin ja Lapin Malmin malminetsintäorganisaatiot ja yliopistojen vetämät yhteistyöprojektit. Eri lähteistä tulleet aineistot eivät ole yhteismitallisia, ja aineistojen laatutieto on osin puutteellista. Aineistoja on digitalisoitu tarpeen mukaan ja osa kairaustiedoista on vielä paperipohjaisessa arkistossa. Kairasydännäytteistä on tehty petrofysikaalisia laboratoriomittauksia noin vuodesta 1965 lähtien. Vuodesta 1963 lähtien valikoiduista kairasydännäytteistä on tehty geokemiallisia kokokivi- ja malmianalyysejä. Analyysien käyttö vakiintui ja kasvoi 1980-luvun lopulla analyysimenetelmien kehittymisen myötä. Nykyaikana geokemialliset analyysit ovat olennainen osa kairausprojektia ja niitä tehdään yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikista kairarei'istä. Analysoitavaksi lähetetään raaka-ainekartoituksen kannalta tarpeelliset näytevälit sekä valikoituja tyyppinäytteitä aluetta edustavista kivilajeista. Yhdyskuntarakentamiseen liittyvistä kairasydännäytteistä ei ole tehty petrofysikaalisia eikä geokemiallisia analyysejä. Kallioperän syväkairausaineistolle on tehty koordinaatistomuunnos joulukuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen. / The centralised data storage facilities of the Geological Survey of Finland (GTK) contain altogether 29968 deep drill holes and boreholes to the bedrock. The drillings began in the 1920's and they still continue. The drilling data has been collected to databases since in 1989. The information of drillings which are older than this has been digitised when necessary. The deep drill holes of the bedrock are a spatial data in which the rock sample has been taken from a certain location by drilling. The data contains the information which is related to this sample site and to the core sample. The azimuth, dip and length of the drill hole vary according to the geological environment of the area. The drilling is performed based on the drilling plan drawn up by a geologist. The geologist supervises the drilling site and the realization of the plan and observes and records the information to the database. The following information is saved to the database: the information related to the positioning and location of the drilling, the information about the drilling organization, the information of the storage place of the core sample, the dip of the drill hole, the lithological information of the sample, cutting angle of the structures, the ore minerals and their appearance in the sample, mineral alteration, structure and texture, stratigraphy, core loss, analysed sample intervals and the geochemical analysis results, physical and petrophysical laboratory measurements, drill hole soundings and thin sections. In the deep drill holes the azimuth is determinated in degrees. In the full circle there are 360°. The cardinal azimuth is set to be North (000° or 360°). The hole azimuth is decided by the geologist assisted by geophysical background information and geophysicist. The objective is to get a representative sample of the bedrock units. Hole dip refers to the angle between a horizontal direction and a drilling. The hole dip in the databases of GTK is represented in degrees (°). The dip of the vertical hole is 90°. In horizontal hole the dip is 0°. In that case the drilling has been performed either in a mine or in a quarry or the sample is continuous gouge sample sawed from the bedrock. With respect to the horizontal surface the dip of the drill hole is negative upwards. For example, when a dip is -45° the hole has been drilled in underground mine in the angle of 45 degrees to upwards. The dip of the hole to be drilled is decided by the geologist assisted by geophysical background information and geophysicist. The dip can be presented also as grads. This unit has been used mainly by mining companies. The length of the drilled hole in the databases of the GTK is represented in metres (m). In addition to the drilling plan, the capacity of the drilling machine and the quality of the bedrock affect the length of the drill hole. In the shattered bedrock the hole can be jammed before the objective length. The lengths of the drilled holes vary from 1 metre to 2,5 kilometres. Petrophysical laboratory measurements have been made from the drill core since about the year 1965. Since the year 1963 petrological and ore analyses have been made from the selected core samples. The use of analyses was established and increased at the end of the 1980's with the development of analysis methods. During the present the geochemical analyses are an essential part of the drilling project and are done from all the bore holes, with few exceptions. The type samples representing the lithological units of the area and the sample intervals significant to exploration are selected for analyses. The deep drill holes have been made by the following programmes of the GTK: ore exploration, rock and mineral aggregate studies, natural stone investigations, bedrock mapping and urban mapping. In addition to these, the deep drill holes have been made among others by Outokumpu, Rautaruukki and Lapin Malmi and by the cooperation projects drawn by the universities. The data sets from different sources are not commensurable and information on the quality of the data is partly lacking. The data have been digitised when necessary and a part of the drilling information is still in the paper based archives.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Kallioperän syväkairauksia käytetään mineraalisten raaka-ainevarojen etsinnässä ja tutkimuksessa sekä yhdyskuntarakentamisessa. Kairasydännäytteestä saadaan lisätietoa kohdealueen kallioperästä, sen rakenteesta sekä sen geokemiallisesta koostumuksesta kallionpintaa syvemmältä Tiheästi kairattua kohdemaista aineistoa voidaan käyttää geologisten yksiköiden mallinnuksessa ja mineraalivarantoarvioiden laatimisessa sekä kallioperän rikkonaisuusrakenteiden määrittelyssä. / The deep drill holes are used in the exploration. Additional information about the bedrock of the target area, about its structure and about its geochemical composition is obtained from the core sample. The deep drillings can be used as basic information for the bedrock mapping, ore exploration, rock and mineral aggregate studies, natural stone research and urban mapping. The dense target scale data can be used in the modeling of geological units and in the preparation of mineral assessment evaluation.
Myötävaikuttaneet tahot:
Credits:
Helsingin yliopisto Lapin Malmi Oy Oulun yliopisto Outokumpu Oy Rautaruukki Oy Turun yliopisto
Viitedokumentti:
Reference document:
http://tupa.gtk.fi/metaviite/geoku_ii_outokumpu_oy.pdf


Tietoaineiston kieli:
Language:
suomi/finnish
englanti/english
Status:
Status:
Ylläpitotietojen tiedot
Maintenance information
 
Ylläpitotiheys:
Update frequency:
puolivuosittain/biannually
Päivityksen laajuus:
Update scope:
kohde/feature
Resurssin/Aineiston rajoitteet
Limitations
 
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Kairaustietoja ei pidä sellaisenaan käyttää tarkoituksiin, jotka vaativat erityisselvityksiä, kuten malmiarvioiden laatiminen tai erilaiset kalliorakennushankkeet. Käytössä on huomioitava aineiston paikannustarkkuuteen liittyvä epävarmuus ennen GPS-laitteen käyttöönottoa sekä analyysitietoihin liittyvät epätarkkuudet vanhempien aineistojen osalta. / The drilling information should not be used for purposes which require special studies, such as the drawing up of ore estimates or the different urban engineering projects. User must pay attention to inaccuracies related to the positioning method before the introduction of the GPS device and to the analysis data for the older materials.
Lainmukaiset rajoitteet
Lecal constraints
 
Saantirajoitteet:
Access constraints:
lisenssi/license
Käyttörajoitteet:
Use constraints:
tekijänoikeus/copyright
Lupateksti:
Copyright:
© Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset
Security constraints
 
Turvaluokittelu:
Classification:
julkinen/unclassifield
Sijaintitiedon erotuskyky:
Spatial resolution:
Maantieteellinen kattavuus
Geographic bounding box
 
Länsi:
West:
183819
Itä:
East:
732909
Pohjoinen:
North:
7776467
Etelä:
South:
6637114
Ajallinen kattavuus
Temporal reference
 
Aloitus pvm:
Start date:
Lopetus pvm:
End date:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:
Description:

Takaisin/Back

Esitystapa (sijaintitieto)
Portrayal
 
Sijaintitiedon esitystapa:
Spatial representation type:
vektori/vector
Topologian taso:
Topology level:
pelkkä geometria/geometry only
Nimi:
Name:
Objektin tyyppi:
Type:
Objektien lkm:
Count:
29968

Takaisin/Back

Koordinaattijärjestelmä
Coordinate system
 
Vertausjärjestelmän tunniste
Reference system identifier
Arvo:
Code:
3067
Nimiavaruus:
Namespace:
EPSG

Takaisin/Back

Aineiston laatutiedot
Data quality information
Alkuperätiedot
Source
 
Historia:
History:
Kallioperän syväkairausaineisto sisältää pääsääntöisesti malminetsintätarkoituksessa kairattuja timanttikairausreikiä. Osa rei'istä on kairattu kallioperäkartoituksen, luonnonkivitutkimuksen, teollisuusmineraalitutkimuksen tai yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Aineisto sisältää myös kallion pinnasta jatkuvana näytteenä otettuja uranäytteitä, iskuporanäytteitä ja soijanäytteitä. Tiedot ovat olleet alun perin tallennettuna Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kaira- ja Loppi-tietojärjestelmiin. Outokummun malminetsinnän tuottama syväkairausaineisto on erillisessä tietojärjestelmässä siinä kunnossa kun se on GTK:lle luovutettu vuosina 2003-2007. Kaira oli vuosina 1989-2010 GTK:ssa käytössä ollut tietojärjestelmä, johon karttui merkittävä osa tuona aikana tehdyistä kallioperän syväkairauksista. Kairaan tallennettiin jälkikäteen paperilomakkeille raportoituja kairareikätietoja tarveharkinnan mukaan. Ennen vuotta 2010 tietojärjestelmien kentillä ei pääsääntöisesti ole ollut arvolistoja. Kairaan oli tallennettuna jonkin verran malminetsintäyhtiöiden, pääasiassa Outokummun ja Rautaruukin malminetsinnän, tuottamia kairaustietoja. Vuonna 2010 Kaira-tietojärjestelmässä ollut aineisto siirrettiin nykyiseen kallioperäkairausjärjestelmään Geotietoytimeen. Siirtovaiheessa Kairassa oli 19 124 kairareiän tiedot. Loppi oli vuosina 2005-2011 käytössä ollut Access-tietokanta, jonka avulla hallinnoitiin GTK:n valtakunnallisessa kairasydänarkistossa Lopella olevia kairasydännäytteitä. Tietokanta oli aikanaan WordPerfect-tiedostoihin perustuva Dos-käyttöjärjestelmässä toimiva järjestelmä, joka korvattiin vuonna 2005 Microsoft Access 2000 -kannalla. Loppi-tietojärjestelmä sisälsi tietoja arkistoiduista kairarei'istä yhteensä 137 lähettäjäorganisaation osalta. Tietokanta sisälsi kairausnäytteiden paikkatiedot, suunta- ja kaltevuustiedot, tiedot lähettäjä- ja kairaajaorganisaatiosta sekä arkistoidun näytteen sijainnin kairasydänarkistossa. Vuonna 2011 erillinen tietojärjestelmä sulautettiin osaksi Geotietoytimen kallioperäkairausjärjestelmää. Siirtovaiheessa Loppi-kannassa oli 36 225 kairareiän tiedot. Vuodesta 2010 lähtien kaikissa GTK:n kartoitusohjelmissa kerätty kairausaineisto suunnitellaan ja tallennetaan maastotietokoneella personal-tietokantaan. Tallennettu aineisto siirretään Geotietoytimen kallioperäkairaustietojärjestelmään. Tietojen tallennus tapahtuu hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta. Kairauspisteiden paikannustarkkuus ja sisältö vaihtelevat. Mineraalivarojen etsintään ja tutkimukseen liittyvät kairauspisteet paikannettiin ennen vuotta 1998 maastossa kompassin ja uusimpien saatavilla olleiden Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisten Taloudellisia karttojen, 1:20 000 -mittakaavaisten perus- tai topografikarttojen sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvien sekä ilmakuvakarttojen perusteella. Tarkempaa paikannustarkkuutta vaadittaessa käytettiin maastoon vedettyjä linjoituksia tai takymetriä. Vuodesta 1998 lähtien kairauspisteet on paikannettu GPS -laitteen avulla. Laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Tarkempaa paikannustarkkuutta vaadittaessa käytetään differentiaali-GPS:ää tai geodeettista GPS:ää. Suunta voidaan määrittää kompassilla tai GPS -laitteella silmämääräisesti. Tarkempaan koko reiän pituutta koskevaan suunnan määritykseen voidaan käyttää kaltevuuden ja suunnan mittaukseen tarkoitettuja laitteita esim. Maxibor. Reiän kaltevuus määritetään joko kairakoneen antaman arvon perusteella tai tarkemman reiän suuntaa ja kaltevuutta määrittävän mittalaitteen avulla. Mittalaite tai sen osa lasketaan kairareikää alaspäin ja suunta ja kaltevuus mitataan määrämetreittäin. Kairaajat merkitsevät kairalaatikkoon reikäpituuden kairausputkien perusteella. Reiän pituudessa otetaan huomioon myös ns. maakairaus, joka lasketaan mukaan reiän pituuteen. Reiän pituus mitataan vielä uudestaan reikää raportoidessa, tällöin otetaan huomioon myös sydänhukat ja ruhjeet. Reiän lopullinen pituus määräytyy raportointivaiheessa. Outokumpu Oy teki malminetsintään liittyviä kallioperäkairauksia vuosina 1952-2003. Yhtiö luovutti malminetsinnän aineistonsa GTK:lle vuosina 2003-2007 Outokumpu-GTK-tiedonsiirtohankkeessa. Tiedonsiirron yhteydessä GTK:lle siirtyivät myös Rautaruukki Oy:n sekä Lapin Malmi Oy:n kairaustietoja. Kairauspisteiden paikannustarkkuus ja kerätty tietosisältö vaihtelevat. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja topografi- tai peruskartan, maastoon vedettyjen linjoitusten tai takymetrin perusteella. Vuoden 2000 jälkeen paikannus tapahtui GPS-laitteella. / The deep drill hole data contains mainly diamond drill holes for the use of ore exploration. Some of the holes have been drilled to needs for bedrock mapping, rock and mineral aggregate studies, natural stone research and urban mapping. The material also contains gouge samples, percussion drilling samples and sledge drilling samples. The information has been saved in the Kaira and Loppi information management systems of the GTK. The deep drill hole data of Outokumpu exploration is in a separate information management system as it has been released to the GTK in 2003-2007. Kaira is a information management system which was in use from 1989 to2010 in the Geological Survey of Finland. A significant part of the deep drill hole data during the time period was saved in it. Drilling data reported in the paper forms was saved in Kaira afterwards when necessary. Before 2010 the fields of the data systems did not usually have value lists. Kaira also contained drilling data from the exploration companies like Outokumpu and Rautaruukki. In 2010 the data in Kaira was transferred to the present drilling information management system of Geotietoydin. At the transfer stage the data of 19 124 drill holes was in Kaira. Loppi is Access database which was in use from 2005 to 2011 for the purpose to manage the GTK’s national drill core archive in Loppi. The database was in the past system which was based on the WordPerfect files in the DOS operating system. It was replaced in 2005 with Microsoft Access 2000 database. The Loppi information management system contained information about the archived core samples for altogether 137 sender organizations. The database contained the location of drill holes, the azimuth and the dip of the drill holes, the information about a sender and drilling organization and the location of the core sample in the drill core archive. In 2011 this separate information management system was merged as part of the drilling information management system of Geotietoydin. At the transfer stage there was the information of 36 225 drill holes in the Loppi database. The drilling data collected in GTK is planned and saved with rugged tablet PC to a personal geodatabase from the year 2010 onwards. The data from personal geodatabase is imported to the drilling information management system of Geotietoydin. The saving of information is based on hierarchical value lists in accordance with accepted standards. The positioning accuracy of the drill holes and the content of the data varies. Before the year 1998 the drilling sites were positioned with a compass and on the basis of more recent material then available from the National Land Survey of Finland (NLS) such as economic maps at a scale of 1:100 000, base or topographic maps at a scale of 1:20 000 as well as black and white or false colour aerial photographs and aerial photography maps. Line staking that was drawn to the drilling site or tachymeter was used on demand more exact position accuracy. Since the year 1998 the drilling sites have been positioned with the help of the GPS device. The use of the device was established in 2000. When better position accuracy is required a differential GPS or geodesic GPS is used. The azimuth can be determined with a compass or GPS device. If more precise information is required, the azimuth can be measured with specific equipment like Maxibor. The dip of the drill hole is either set by the drilling machine or measured with specific equipment like Maxibor. The measuring device or its part is moved down the hole and the dip and azimuth are measured by the even distances. The drilling contractor mark a hole length on the box on the basis of the drilling rods. In the length of the hole a soil drilling is taken into consideration. The length of the hole is measured again during the core logging, and the core losses and fractures will be taken into consideration. In 1952-2003, Outokumpu Oy made deep drill holes related to the ore exploration. The company released exploration data to GTK in 2003-2007 in the data transfer project. During the project also the data from Rautaruukki Oy and Lapin Malmi was transferred. The positioning accuracy of the drill holes and the collected data content vary. Before the year 2000 the observations were located on the basis of a compass and a topographic map or basic map, line staking or the tachymeter. After the year 2000 the positioning was determined with the GPS device.
Prosessointihistoria:
Process step:
Mineraalivarojen etsintään ja tutkimukseen liittyvien kairauksen raportointi ja tietojen tallennus tapahtuu useassa vaiheessa. Geologi tai tutkimusavustaja paikantaa ja merkitsee maastoon kairaussuunnitelman mukaiset kairauspaikat. Kairauspaikka merkitään puupaalulla, johon merkitään suunnitellut kairauspisteen koordinaatit sekä kairauksen suunta, kaltevuus ja pituus. Ennen vuotta 1998 kairauspisteet paikannettiin maastossa kompassin ja uusimpien saatavilla olleiden Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisten Taloudellisia karttojen, 1:20 000 -mittakaavaisten perus- tai topografikarttojen sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvien sekä ilmakuvakarttojen perusteella. Tarkempaa paikannustarkkuutta vaadittaessa käytettiin maastoon vedettyjä linjoituksia tai takymetriä. Vuodesta 1998 lähtien kairauspisteet on paikannettu GPS -laitteen avulla. Laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Tarkempaa paikannustarkkuutta vaadittaessa käytetään differentiaali-GPS:ää tai geodeettista GPS:ää. Suunta määritetään kompassilla tai GPS -laitteella silmämääräisesti. Kairakone siirretään maastossa merkittyyn paikkaan. Reiän kaltevuus määritetään kairakoneen antaman arvon perusteella. Kairauksen suorittaja tai urakoitsija asettaa kairasydännäytteet laatikkoon samassa järjestyksessä kuin ne ovat kairausputkissa. Kairasydänlaatikkoon kirjataan reikätunnus, koordinaatit, maakairauksen määrä, reiän pituustiedot sekä sydänhukat. Usein ensimmäiseen laatikkoon kirjataan myös kairaussuunta ja lähtökaltevuus. Kairaajat merkitsevät kairasydänlaatikkoon reikäpituudet kairausputkien perusteella. Geologi tai tutkimusavustaja kirjaa maastossa kairaukseen liittyvät havainnot ja tiedot muistikirjaan. Tässä vaiheessa tehdään usein alustava kivilajiloggaus. Tarvittaessa reikä paikannetaan GPS-laitteella uudelleen, koska kairakone ei välttämättä ole päässyt täsmälleen alunperin merkittyyn paikkaan. Kairauksen valmistuttua reikä voidaan putkittaa ja rikkonaisessa kalliossa se voidaan tarvittaessa myös betonoida sortumisen estämiseksi, jolloin se jää avoimeksi myöhemmin tehtäviä geofysikaalisia reikämittauksia varten. Tässä vaiheessa tehdään tarkemmat kaltevuus- ja pituusmittaukset reiän suuntaa ja kaltevuutta määrittävän mittalaitteen avulla (esim. Maxibor). Mittalaite tai sen osa lasketaan kairareikää alaspäin ja suunta ja kaltevuus mitataan määrämetreittäin. Kairasydänlaatikot toimitetaan kairasydänvarastolle, jossa lopullinen raportointi tehdään. Tässä vaiheessa tallennetaan suurin osa näytteenottoon ja kairasydämeen liittyvistä tiedoista. Reiän pituus mitataan vielä uudestaan reikää raportoidessa, tällöin otetaan huomioon myös sydänhukat ja ruhjeet. Reiän lopullinen pituus määräytyy tässä vaiheessa. Geologi määrittää kairasydämen kivilajin silmämääräisen tarkastelun perusteella kivessä olevien mineraalien ja rakenteiden perusteella. Tietyllä geologisella alueella on käytetty yhtenäistä kenttäkivilajinimitystä. Geologi valikoi ja kirjaa ylös analysoitavaksi lähetettävä näytteenottovälit. Kivilajinimi tarkentuu myöhemmin kairausnäytteistä tehtyjen geokemiallisten analyysien sekä hietutkimusten perusteella. Vuoteen 1989 asti raportointi tehtiin paperilomakkeille. Lomakkeet kirjoitettiin puhtaaksi toimistolla. Alkuperäisiä lomakkeita säilytetään GTK:n päätearkistossa. Vuodesta 1989 eteenpäin kairaustietojen tallentamiseen käytettiin PCKaira-apuohjelmaa. Tämän jälkeen paperisten lomakkeiden täyttämisestä luovuttiin pikkuhiljaa. PCKairalla tallennettuja siirtotiedostoja siirrettiin Kaira-tietojärjestelmään vaihtelevasti eri aluetoimistoissa. Vuodesta 2010 lähtien kaikissa GTK:n kartoitusohjelmissa kerätty kairausaineisto suunnitellaan ja tallennetaan maastotietokoneella personal-tietokantaan. Tietojen tallennus tapahtuu hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta. Tallennettu aineisto siirretään Geotietoytimen tietojärjestelmään. Analysoitavaksi merkityt kairasydännäytteet sahataan ja halkaistaan. Kairasydämen toinen puolisko jää laatikkoon ja toinen puoli lähetetään jatkokäsittelyyn. Ennen halkaisua sahatulle näytteelle voidaan tehdä petrofysikaalisia laboratoriomittauksia, kuten tiheys ja ominaisvastus. Geofysikaaliset reikämittaukset ja petrofysikaaliset laboratoriomittaukset tallennetaan jälkikäteen Geotietoytimen tietojärjestelmään kairareiän yhteyteen. Samoin hietiedot ja geokemialliset analyysit tallentuvat tietojärjestelmään jälkeenpäin. Kairasydänvarastolla näytteet valokuvataan kairalaatikoissa märkänä ja kuivana. Outokumpu Oy teki malminetsintään liittyviä kallioperäkairauksia vuosina 1952-2003. Kairaustiedot kirjattiin paperisille lomakkeille ja muistikirjoihin. Lomakkeissa käytetyt lyhenteet on kuvattu GEOKU II-käsikirjassa. Alkuperäisiä aineistoja säilytetään Outokummussa arkistossa. 1990-luvulla käyttöön otettiin sähköinen tallennusjärjestelmä, josta tiedot siirrettiin Oracle-pohjaiseen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmään tallennettiin jälkikäteen paperilomakkeille raportoituja kairareikätietoja tarveharkinnan mukaan. Outokumpu Oy luovutti malminetsinnän aineistonsa GTK:lle vuosina 2003-2007 Outokumpu-GTK-tiedonsiirtohankkeessa. Tiedonsiirron yhteydessä GTK:lle siirtyivät myös Rautaruukki Oy:n sekä Lapin Malmi Oy:n kairaustietoja. Kairauspisteiden paikannustarkkuus ja kerätty tietosisältö vaihtelevat. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja topografi- tai peruskartan, maastoon vedettyjen linjoitusten tai takymetrin perusteella. Vuoden 2000 jälkeen paikannus tapahtui GPS-laitteella. / The drill core logging and the saving of information takes place at several stages. A geologist or a research assistant locates and stakes out the drill holes in the field according to the drilling plan. The locations of the drill holes are marked with a tree poles on which the planned coordinates, azimuth, dip and length of the drill holes are marked. Before the year 1998 the drilling sites were positioned with a compass and on the basis of more recent material then available from the National Land Survey of Finland (NLS) such as economic maps at a scale of 1:100 000, base or topographic maps at a scale of 1:20 000 as well as black and white or false colour aerial photographs and aerial photography maps. Line staking that was drawn to the drilling site or tachymeter was used on demand more exact position accuracy. Since the year 1998 the drill holes have been located with the help of the GPS device. The use of the device was established in 2000. When better position accuracy is required a differential GPS or geodesic GPS is used. The azimuth is determined with a compass or GPS device. The drilling machine is moved to the place marked in the field. The dip of the hole is set by the drilling machine. The performer or contractor of the drilling sets the continuous drill core sample to a specially designed box in the same order as it is in the drilling rods. Hole id, coordinates, amount of soil drilling, the length of the hole and core losses are written down in the drill core boxes. Azimuth and dip of the hole are often written down into the first box. The hole length is marked to the box on the basis of the drilling rods. The geologist or research assistant writes down the field observations and information about the drilling site into a notebook. At this stage preliminary drill core logging is often made. If necessary, the hole is located again on the GPS device because the drilling machine has not necessarily reached the originally marked place. When the drilling has been completed, casing or in a fractured bedrock also concrete can be used to prevent collapse of the hole, especially if drill hole soundings are to be done. At this stage more exact dip and length measurements are made with the help of the specific equipment (for example Maxibor). The measuring device or its part is moved down the hole and the dip and azimuth are measured by the even distances The boxes are delivered to a drill core archive in which the final logging is done. At this stage most of the information related to the drill core sample are saved. The length of the hole is measured again and also the core losses and fractures are taken into consideration. The geologist determines a rock name on the basis of ocular examination of the minerals and structures in the drill core sample. In a certain geological environment a uniform field names are used. The geologist selects the sample intervals for geochemical analysis. The rock name is later corrected on the basis of these analyses and thin sections if necessary. Until the year 1989 the drill hole reports were compiled to paper forms. The forms were written up at the office. The original forms are retained in the archive of the Geological Survey of Finland. A PCKaira utility program was used for the saving of drill hole data forward since the year 1989. After this the filling of paper forms was little by little given up. The export files created with PCKaira were imported into Kaira information management system in different regional offices in variable amount. The drill hole data collected in all GTK programmes is planned and saved with rugget tablet PC to a personal geodatabase from the year 2010 onwards. The saving of information is based on hierarchical value lists in accordance with accepted standards. The data is imported into the information management system of Geotietoydin. The sample intervals selected for geochemical analysis are sawed and split. The second half of the drill core stays in the box and the second side is sent to a continued handling. Before the splitting petrophysical laboratory measurements, such as density and apparent resistivity, can be made. The drill hole soundings and the petrophysical laboratory measurements are attached to the drill hole record in the information management system of Geotietoydin afterwards. Likewise the information of thin sections and geochemical analyses are attached to the drill hole record afterwards. In the drill core archive the core samples are photographed in the boxes wet and dry. In 1952-2003, Outokumpu Oy made deep drill holes for exploration purposes. The drill hole data was recorded on paper forms and to notebooks. The abbreviations that have been used in the forms have been described in a GEOKU II manual. The original materials are retained in the Outokumpu archive. An electric saving system from which the information was moved to a Oracle based information management system was brought into use in the 1990's. Drillings that were reported to the paper forms were saved in the information management system afterwards when necessary. Outokumpu Oy released the exploration material to the GTK in 2003-2007 in the data transfer project. In connection with the data transfer project also the drill hole data of Lapin Malmi Oy and Rautaruukki Oy was released. The positioning accuracy of the drill holes and the content of the data varies. Before the year 2000 drillings were located with a compass and on the basis of recent topographic or basic maps. Line staking that was drawn to the drilling site or tachymeter was used on demand more exact position accuracy. After the year 2000 the positioning was performed with the GPS device.
Prosessointiympäristö:
Processing environment:
Vuodesta 1998 lähtien kairauspisteet on paikannettu GPS -laitteen avulla. Laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Tarkempaa paikannustarkkuutta vaadittaessa käytetään differentiaali-GPS:ää tai geodeettista GPS:ää. Suunta voidaan määrittää kompassilla tai GPS -laitteella silmämääräisesti. Tarkempaan koko reiän pituutta koskevaan suunnan määritykseen voidaan käyttää kaltevuuden ja suunnan mittaukseen tarkoitettuja laitteita esim. Maxibor. Reiän kaltevuus määritetään, joko kairakoneen antaman arvon perusteella, tai tarkemman reiän suuntaa ja kaltevuutta määrittävän mittalaitteen avulla esim. Maxibor. Mittalaite tai sen osa lasketaan kairareikää alaspäin ja suunta ja kaltevuus mitataan määrämetreittäin. Kairaajat merkitsevät kairalaatikkoon reikäpituuden kairausputkien perusteella. Reiän pituudessa otetaan huomioon myös ns. maakairaus, joka lasketaan mukaan reiän pituuteen. Reiän pituus mitataan vielä uudestaan reikää raportoidessa, tällöin otetaan huomioon myös sydänhukat ja ruhjeet. Reiän lopullinen pituus määräytyy raportointivaiheessa. Kaira oli vuosina 1989-2010 GTK:ssa käytössä ollut Oracle-pohjainen tietojärjestelmä, johon karttui merkittävä osa tuona aikana tehdyistä kallioperän syväkairauksista. Tänä aikana kairaustietojen tallentamiseen käytettiin PCKaira-apuohjelmaa. PCKairalla tallennettuja siirtotiedostoja siirrettiin Kaira-tietojärjestelmään vaihtelevasti eri aluetoimistoissa. Vuonna 2010 Kaira-tietojärjestelmässä ollut aineisto siirrettiin nykyiseen kallioperäkairausjärjestelmään Geotietoytimeen. Loppi oli vuosina 2005-2011 käytössä ollut Access-tietokanta, jonka avulla hallinnoitiin GTK:n valtakunnallisessa kairasydänarkistossa Lopella olevia kairasydännäytteitä. Tietokanta oli aikanaan WordPerfect-tiedostoihin perustuva Dos-käyttöjärjestelmässä toimiva järjestelmä, joka korvattiin 2005 Microsoft Access 2000 -kannalla. Vuonna 2011 erillinen tietojärjestelmä sulautettiin osaksi Geotietoytimen kallioperäkairausjärjestelmää. / Since the year 1998 the drill holes have been located with the GPS device. The use of the device was established in 2000. When better position accuracy is required a differential GPS or geodesic GPS is used. The azimuth is determined with a compass or GPS device. If more precise information is required, the azimuth and the dip of the hole can be measured with specific equipment like Maxibor. The dip of the hole is measured, either on the basis of the value given by the drilling machine or with the help of the measuring device which measures the azimuth and dip of the hole, for example Maxibor. The measuring device or its part is counted downwards a drilling hole and the azimuth and the dip are measured by the even distances. The performer or the contractor of the drilling marks the hole length on the box on the basis of the drilling rods. Soil drilling is included to the length of the hole. The final length of the hole is determined again when reporting the hole, and also core losses and fractures will be taken into consideration. The Kaira was an Oracle based information management system used in 1989-2010 in the GTK. Significant part of the deep drill hole data during that time period was saved in it. During this time a PCKaira utility program was used for the saving of drilling information. The export files created with PCKaira were imported into Kaira information management system in different regional offices in variable amount. The material in Kaira information management system was transferred to the present bedrock information management system to Geotietoydin in 2010. Loppi is Access database which was in use from 2005 to 2011 for the purpose to manage the GTK’s national drill core archive in Loppi. The database was in the past system which was based on the WordPerfect files in the DOS operating system. In 2011 a separate information management system was merged as part of the drilling information management system of Geotietoydin.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus
Data quality report - Regulation
 
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-conformity:
Määrittely:
Definition:
Määrittelyn päivämäärä:
Definition date:
Toiminto:
Operation:

Takaisin/Back

Aineiston jakelutiedot
Distribution
 
Jakelija
Distributor
 
Yhteystiedot
Contact
 
Nimi:
Name:
Aineistomyynti
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Katuosoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postinumero:Post number 02151
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti
Distribution format
 
Jakeluformaatin nimi:
Format name:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Jakeluformaatin versio:
Version:
Jakeluformaatin määrittely:
Specification:
Tilausohjeistus
Order process
 
Maksut ja maksuaika:
Fees and payment time:
http://www.gtk.fi/tietopalvelut/
Palvelutunnit:
Planned available date time:
09:00 - 15:00
Tilausohjeet:
Ordering instruction:
Aineiston tilaus mieluiten sähköpostitse
Online-osoite (URL):
Online-address:
http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa:
Delivery method:
lataaminen/download
Offline-jakelu:
Off-line distribution:
Median nimi:
Media name:

Takaisin/Back

Kohde- ja ominaisuustiedot
Feature and attribute information
 
Ominaisuustiedot:
Attribute information:

 

Takaisin/Back