meta

Lentogeofysiikan tihennysmittaukset

Tiivistelmä: GTK on tehnyt kohteellista geofysikaalista lentomittausta vuosina 2001–2008 kaikkiaan 17 eri kohteella. Lentokorkeutena on ollut 30–40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut 50 – 100 metriä. Lentosuunta on valittu kohtisuoraan ko. kohteen geologisia rakenteita. Mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty 1-2 cesium-magnetometrilla. Sähkömagneettisilla mittauksilla saadaan tieto maankamaran sähköisiä ominaisuuksia. Mittaussuureina saadaan reaali- ja imaginaarikomponentti. Mittaussuureista on myös laskettu näennäinen ominaisvastus sekä lähteen syvyys. Mittaukset on tehty koplanaarisella kiintokelajärjestelmällä, jossa lähetin- ja vastaanotinkelat olivat siipien kärjessä. Vuosina 2001–2006 oli käytössä 2-taajuinen mittauskalusto ja vuosina 2007–2008 4-taajuinen mittauskalusto. Aeroradiometrisillä mittauksilla mitataan maankamarasta emittoituvaa gammasäteilyä. Luonnossa esiintyy noin 50 eri radioaktiivista alkuainetta ja isotooppia, joista mittauksissa rekisteröidään uraanin (U238), toriumin (Th232) ja kaliumin (K40)) aiheuttamaa gammasäteilyä koska ne ovat riittävän yleisiä ja toisaalta niillä on riittävästi energiaa, jotta ne voidaan rekisteröidä myös havaintokorkeuden kasvaessa. Mittauksissa kaliumsäteily mitataan suoraan K40 säteilyenergian perusteella. Uraani ja torium mitataan epäsuorasti niiden hajoamistuotteiden perusteella: uraanisäteily Bi214 ja toriumsäteily Tl206 säteilyenergian perusteella. Mittaukset on tehty 256-kanavaisella spektrometrillä. Kullekin kanavalle saadaan rekisteröintitulos summaamalla tietyn ajan kuluessa spektrometriin saapuvat energiatason kvantit. Lentomittauksissa summausaika on ollut 1 sekunti. Mittaustulokset on yhdistetty neljäksi säteilyikkunaksi jotka kattavat energia-alueet: 1) Totaalisäteily 0.3 - 3.0 MeV, 2) kaliumsäteily 1.36 – 1.56 MeV, 3) uraanisäteily 1.66 – 1.86 MeV ja 4) toriumsäteily 2.41 – 2.81 MeV.
Käyttötarkoitus: Aineisto soveltuu kohteelliseen malminetsintään, kallioperän rakenneselvityksiin ja yhdessä muiden viiteaineistojen kanssa ympäristötutkimuksiin. Magneettisten ominaisuuksien vaihtelu maankamarassa aiheuttaa mittaustuloksiin paikallisia magneettisia anomalioita. Anomalioista voidaan tulkita magnetoituman sijaintia, laajuutta, syvyyttä, asentoa ja voimakkuutta. Tulkinnassa päätellään malmiesiintymän, kivilajien, kokoa, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita. Maa- ja kallioperän sähkönjohtavuus vaihtelee suuresti. Kivilajin sähkönjohtavuus riippuu johdemineraaleista ja niiden määrästä ja erityisesti niiden esiintymistavasta. Yhtenäisen johtavan levyn sähkönjohtavuus on huomattavasti parempi kuin pirotteisen mineraalin aiheuttama sähkönjohtavuus. Heikosti sähköä johtavilla magnetiittipitoisilla kivilajeilla magneettisuus (magneettinen suskeptibiliteetti) aiheuttaa negatiivisen reaalikomponentin. Ilmiötä kutsutaan magnetiittiefektiksi. Maalajien sähkönjohtavuus on huomattavasti heikompaa ja parhaiten sähköä johtavat savikot. Maaperän vesipitoisuus vaikuttaa myös johtavuuteen siten että hienot maalajit jotka sisältävät paljon vettä johtavat enemmän kuin kuivat ja karkeat hiekat ja sorat. Kivilajiyksiköiden välinen vaihtelu sekä erilaiset geologiset prosessit ovat havaittavissa radiometrisin mittauksin. Malminetsinnässä tärkeimpänä on ollut uraaninetsintä, mutta menetelmä soveltuu myös muiden mineraalien kuten kullanetsintään. Suurin osa maanpinnalla havaitusta gammasäteilystä tulee noin 10 – 40 cm:n syvyydeltä ja siten paksut irtomaapeitteet rajoittavat menetelmän soveltuvuutta.
Käyttökelpoisuus: Kohteelliset aerogeofysikaaliset mittaukset on tehty Twin Otter (OH-KOG) ja Cessna Caravan (OH-USI) lentokoneilla. Paikannus on tehty differentiaali GPS-järjestelmällä. Magneettisissa mittauksissa on käytetty Scintrexin cesium magnetometrejä jotka Twin Otterin kaksi-taajuusjärjestelmässä oli sijoitettu koneen siivenkärkiin jolloin anturien välinen etäisyys oli 21.36 metriä. Twin Otterin nelitaajuusjärjestelmässä magnetometrien anturit sijaitsivat vasemmassa siivenkärjessä sekä nokkaputkessa jolloin niiden välinen etäisyys oli 13.18m. Cessna Caravanissa oli vain yksi magnetometri koneen takapuomissa. Magneettikenttää mitattiin 10 kertaa sekunnissa eli pis-teväli on 6-7 metriä. Magneettiset maa-asemat oli sijoitettu tutkimuskohteen läheisyyteen ja mittaukset tehtiin cesium magnetometreillä. Sähkömagneetissa mittauksissa käytettiin pystyä koplanaarista kelajärjestelmää jossa vastaanotinkelat olivat toisessa siivenkärjessä ja lähetinkelat toisessa. Kelaväli oli 21.36 metriä. GTK:n kaksitaajuusjärjestelmän mittaustaajuudet olivat 3125 Hz ja 14368 Hz. Nelitaajuusjärjestelmässä taajuudet olivat 912 Hz, 3005 Hz, 11962 Hz ja 24510 Hz. Rekisteröinti on tehty 4 kertaa sekunnissa eli pisteväli on noin 13 metriä. Gammasäteilymittaukset tehtiin Exploraniumin gammaspektrometrillä jonka yhteenlaskettu kidetilavuus oli 41 litraa. Spektri rekisteröintiin kerran sekunnissa jolloin pisteväli on 50–70 metriä.
Teema avainsana: Geofysiikka, geofysikaaliset menetelmät, magneettiset menetelmät, sähkömagneettiset menetelmät, näennäinen ominaisvastus, radiometriset menetelmät, lentomittaukset
Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN
Jakeluformaatin nimi: File Geodatabase Feature Dataset
Aineiston formaatti: File Geodatabase Feature Dataset

GTK-SYKE Metatieto:

Metatiedon tiedot  
Metadatan kieli: Suomi
Merkistö: 8859part15
Viimeinen päivitys: 2013-11-20
Metatiedosta vastuussa oleva osapuoli:
Organisaation nimi: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: Omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoitetiedot: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Hierarkiataso: dataset
Metatiedon standardin nimi: ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio: JHS 158:2005
Metatiedon tiedostotunniste: detailed_aerogeoph_gtk_index.xml
Ylemmäntason tiedostotunniste: Kohteelliset geofysikaaliset matalalentomittaukset

Takaisin

Aineiston tunnistamistiedot  
Viitetiedot:  
Päivitys:
Luonti:  
Julkaisu:  
Aikaviite:  
Vaihtoehtoinen nimi: Kohteelliset aerogeofysikaaliset mittaukset
Versio: 1.0
Version päiväys: 2009-01-01
* Esitystapa: digitaalinen kartta
Resurssin tunniste:  
Tunnisteen tyyppi:  
Aineistosta vastuussa oleva osapuoli:
Organisaation nimi: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: Omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoitetiedot: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Aiheluokka: ISO 19115 Topic Categories
Alan mukainen avainsana:
Avainsanat:  
Asiasanasto: Geosanasto
Paikan mukainen avainsana:
Avainsanat: Suomi
Asiasanasto: Geosanasto
Esiintymän mukainen avainsana:
Avainsanat:  
Asiasanasto:  
Aikajakson mukainen avainsana:
Avainsanat:  
Asiasanasto:  
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat: Geologia
Asiasanasto: GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat: geologia
Asiasanasto: GEMET - Themes, version 2.3
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat: geofysiikka
Asiasanasto: Geosanasto
Tiivistelmä: GTK on tehnyt kohteellista geofysikaalista lentomittausta vuosina 2001–2008 kaikkiaan 17 eri kohteella. Lentokorkeutena on ollut 30–40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut 50 – 100 metriä. Lentosuunta on valittu kohtisuoraan ko. kohteen geologisia rakenteita. Mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty 1-2 cesium-magnetometrilla. Sähkömagneettisilla mittauksilla saadaan tieto maankamaran sähköisiä ominaisuuksia. Mittaussuureina saadaan reaali- ja imaginaarikomponentti. Mittaussuureista on myös laskettu näennäinen ominaisvastus sekä lähteen syvyys. Mittaukset on tehty koplanaarisella kiintokelajärjestelmällä, jossa lähetin- ja vastaanotinkelat olivat siipien kärjessä. Vuosina 2001–2006 oli käytössä 2-taajuinen mittauskalusto ja vuosina 2007–2008 4-taajuinen mittauskalusto. Aeroradiometrisillä mittauksilla mitataan maankamarasta emittoituvaa gammasäteilyä. Luonnossa esiintyy noin 50 eri radioaktiivista alkuainetta ja isotooppia, joista mittauksissa rekisteröidään uraanin (U238), toriumin (Th232) ja kaliumin (K40)) aiheuttamaa gammasäteilyä koska ne ovat riittävän yleisiä ja toisaalta niillä on riittävästi energiaa, jotta ne voidaan rekisteröidä myös havaintokorkeuden kasvaessa. Mittauksissa kaliumsäteily mitataan suoraan K40 säteilyenergian perusteella. Uraani ja torium mitataan epäsuorasti niiden hajoamistuotteiden perusteella: uraanisäteily Bi214 ja toriumsäteily Tl206 säteilyenergian perusteella. Mittaukset on tehty 256-kanavaisella spektrometrillä. Kullekin kanavalle saadaan rekisteröintitulos summaamalla tietyn ajan kuluessa spektrometriin saapuvat energiatason kvantit. Lentomittauksissa summausaika on ollut 1 sekunti. Mittaustulokset on yhdistetty neljäksi säteilyikkunaksi jotka kattavat energia-alueet: 1) Totaalisäteily 0.3 - 3.0 MeV, 2) kaliumsäteily 1.36 – 1.56 MeV, 3) uraanisäteily 1.66 – 1.86 MeV ja 4) toriumsäteily 2.41 – 2.81 MeV.
Käyttötarkoitus: Aineisto soveltuu kohteelliseen malminetsintään, kallioperän rakenneselvityksiin ja yhdessä muiden viiteaineistojen kanssa ympäristötutkimuksiin. Magneettisten ominaisuuksien vaihtelu maankamarassa aiheuttaa mittaustuloksiin paikallisia magneettisia anomalioita. Anomalioista voidaan tulkita magnetoituman sijaintia, laajuutta, syvyyttä, asentoa ja voimakkuutta. Tulkinnassa päätellään malmiesiintymän, kivilajien, kokoa, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita. Maa- ja kallioperän sähkönjohtavuus vaihtelee suuresti. Kivilajin sähkönjohtavuus riippuu johdemineraaleista ja niiden määrästä ja erityisesti niiden esiintymistavasta. Yhtenäisen johtavan levyn sähkönjohtavuus on huomattavasti parempi kuin pirotteisen mineraalin aiheuttama sähkönjohtavuus. Heikosti sähköä johtavilla magnetiittipitoisilla kivilajeilla magneettisuus (magneettinen suskeptibiliteetti) aiheuttaa negatiivisen reaalikomponentin. Ilmiötä kutsutaan magnetiittiefektiksi. Maalajien sähkönjohtavuus on huomattavasti heikompaa ja parhaiten sähköä johtavat savikot. Maaperän vesipitoisuus vaikuttaa myös johtavuuteen siten että hienot maalajit jotka sisältävät paljon vettä johtavat enemmän kuin kuivat ja karkeat hiekat ja sorat. Kivilajiyksiköiden välinen vaihtelu sekä erilaiset geologiset prosessit ovat havaittavissa radiometrisin mittauksin. Malminetsinnässä tärkeimpänä on ollut uraaninetsintä, mutta menetelmä soveltuu myös muiden mineraalien kuten kullanetsintään. Suurin osa maanpinnalla havaitusta gammasäteilystä tulee noin 10 – 40 cm:n syvyydeltä ja siten paksut irtomaapeitteet rajoittavat menetelmän soveltuvuutta.
Myötävaikuttanut taho: Ilmatieteenlaitos Malmilento Suomen ilmailuopisto Utin Lento
Viitedokumentti: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/specialpaper/sp_039.pdf
Tietoaineiston kieli: Suomi
Status: Valmis
Ylläpitotietojen tiedot:  
Ylläpitotiheys: Ei suunnitteilla
Päivityksen laajuus:  
Resurssin/Aineiston rajoitteet:
Rajoitukset:  
Käyttökelpoisuus: Kohteelliset aerogeofysikaaliset mittaukset on tehty Twin Otter (OH-KOG) ja Cessna Caravan (OH-USI) lentokoneilla. Paikannus on tehty differentiaali GPS-järjestelmällä. Magneettisissa mittauksissa on käytetty Scintrexin cesium magnetometrejä jotka Twin Otterin kaksi-taajuusjärjestelmässä oli sijoitettu koneen siivenkärkiin jolloin anturien välinen etäisyys oli 21.36 metriä. Twin Otterin nelitaajuusjärjestelmässä magnetometrien anturit sijaitsivat vasemmassa siivenkärjessä sekä nokkaputkessa jolloin niiden välinen etäisyys oli 13.18m. Cessna Caravanissa oli vain yksi magnetometri koneen takapuomissa. Magneettikenttää mitattiin 10 kertaa sekunnissa eli pis-teväli on 6-7 metriä. Magneettiset maa-asemat oli sijoitettu tutkimuskohteen läheisyyteen ja mittaukset tehtiin cesium magnetometreillä. Sähkömagneetissa mittauksissa käytettiin pystyä koplanaarista kelajärjestelmää jossa vastaanotinkelat olivat toisessa siivenkärjessä ja lähetinkelat toisessa. Kelaväli oli 21.36 metriä. GTK:n kaksitaajuusjärjestelmän mittaustaajuudet olivat 3125 Hz ja 14368 Hz. Nelitaajuusjärjestelmässä taajuudet olivat 912 Hz, 3005 Hz, 11962 Hz ja 24510 Hz. Rekisteröinti on tehty 4 kertaa sekunnissa eli pisteväli on noin 13 metriä. Gammasäteilymittaukset tehtiin Exploraniumin gammaspektrometrillä jonka yhteenlaskettu kidetilavuus oli 41 litraa. Spektri rekisteröintiin kerran sekunnissa jolloin pisteväli on 50–70 metriä.
Lainmukaiset rajoitteet:  
Saantirajoitteet: Lisenssi
Käyttörajoitteet: Tekijänoikeus
Lupateksti: © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset:  
Turvaluokittelu: Julkinen
Sijaintitiedon esitystapa: grid
*Prosessointiympäristö: Microsoft Windows 7 Version 6.1 (Build 7601) Service Pack 1; Esri ArcGIS 10.1.1.3143
Sijaintitiedon erotuskyky:  
Maantieteellinen kattavuus:  
*Kattavuuden esittämistapa:  
*Suorakaide rajaa aineiston:  
*Länsi: 235464.9726
*Itä: 612230.5496
*Pohjoinen: 7536911.715
*Etelä: 6747643.0451
Muu kattavuustieto:  
Maantieteellinen laajuus:  
Rajoittaa suorakulmion:  
*Kattavuuden esittämistapa:  
*Suorakaide rajaa aineiston:  
Länsi:  
Itä:  
Pohjoinen:  
Etelä:  
Ajallinen kattavuus:  
Aloitus pvm:  
Lopetus pvm:  
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:  
Kuvailu:  

Takaisin

Sijaintitiedon esitystapa
Topologian taso: geometryOnly
Geometriset objektit:  
Nimi:  
Objektin tyyppi: composite
Objektien lkm: 17

Takaisin

Koordinaattijärjestelmä
Vertausjärjestelmän tunniste:
Arvo: ETRS-TM35FIN: 3067
Nimiavaruus:  
Aikaviite:  
Tunnisteen tyyppi: EPSG

Takaisin

Aineiston laatutiedot
Historia  
Alkuperätiedot: Kohteelliset aerogeofysikaaliset mittaukset on tehty Twin Otter (OH-KOG) ja Cessna Caravan (OH-USI) lentokoneilla. Paikannus on tehty differentiaali GPS-järjestelmällä. Magneettisissa mittauksissa on käytetty Scintrexin cesium magnetometrejä jotka Twin Otterin kaksi-taajuusjärjestelmässä oli sijoitettu koneen siivenkärkiin jolloin anturien välinen etäisyys oli 21.36 metriä. Twin Otterin nelitaajuusjärjestelmässä magnetometrien anturit sijaitsivat vasemmassa siivenkärjessä sekä nokkaputkessa jolloin niiden välinen etäisyys oli 13.18m. Cessna Caravanissa oli vain yksi magnetometri koneen takapuomissa. Magneettikenttää mitattiin 10 kertaa sekunnissa eli pis-teväli on 6-7 metriä. Magneettiset maa-asemat oli sijoitettu tutkimuskohteen läheisyyteen ja mittaukset tehtiin cesium magnetometreillä. Sähkömagneetissa mittauksissa käytettiin pystyä koplanaarista kelajärjestelmää jossa vastaanotinkelat olivat toisessa siivenkärjessä ja lähetinkelat toisessa. Kelaväli oli 21.36 metriä. GTK:n kaksitaajuusjärjestelmän mittaustaajuudet olivat 3125 Hz ja 14368 Hz. Nelitaajuusjärjestelmässä taajuudet olivat 912 Hz, 3005 Hz, 11962 Hz ja 24510 Hz. Rekisteröinti on tehty 4 kertaa sekunnissa eli pisteväli on noin 13 metriä. Gammasäteilymittaukset tehtiin Exploraniumin gammaspektrometrillä jonka yhteenlaskettu kidetilavuus oli 41 litraa. Spektri rekisteröintiin kerran sekunnissa jolloin pisteväli on 50–70 metriä.
Prosessointihistoria: Mitatuille alkuperäisille mittaustuloksille on tehty perustarkistukset ja loogiset korjaukset sekä menetelmäkohtaiset korjaukset ja kalibroinnit. Mittaustuloksiin on yhdistetty koordinaattitieto ja aineisto on koottu lentoaluekohtaisiksi tiedostoiksi. Lentokoneesta käsin tehdyt magneettiset mittaukset vaativat menetelmäkorjauksia, jotta muuttuvat häiriötekijät saadaan eliminoitua mahdollisimman tarkasti. Lentokone itsessään on magnetoitunut kappale ja se aiheuttaa korjaamattomana lentokoneen asennosta ja lentosuunnasta riippuvan virheen. Koneen muuttuvasta asennosta aiheutuva virhe on korjattu automaattisella kompensoinnilla. Etukäteen määritellyillä suuntakorjausarvoilla on minimoitu lentosuunnasta aiheutuva virhe. Lisäksi mittaustapahtumassa ja rekisteröinnissä syntyvä viive sekä koneen hydraulipumpun aiheuttamat valeanomaliat on korjattu aineistosta pois. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu on korjattu vähentämällä suodatettu maa-aseman kenttä lentokoneesta mitatusta kentästä. Lopuksi aineistoa on tasokorjattu. Sähkömagneettisessa mittauksessa mitataan kahdella/neljällä taajuudella reaali- ja imaginaari-komponentti suhteessa primäärikenttään. Sähkömagneettisesta aineistosta on laskettu myös näennäiset ominaisvastukset sekä näennäiset johteen yläpinnan syvyydet puoliavaruusmallia käyttäen. Sähkömagneettisissa mittauksissa nollatasokorjaus on vaativin ja tärkein. Korjauksia on tehty sekä automaattisesti että käsin. Aineistolle on myös tehty aikavakiokorjaus ja mittaustuloksista on poistettu lentokoneen johtavan rungon vaikutus. Säteilymittaustuloksille on tehty taustasäteilykorjaus joka eliminoi lentokoneen itsensä aiheuttaman vakiotaustasäteilyn ja avaruudesta saapuvan kosminen säteilyn. Sen lisäksi aineistolle on tehty korkeus-, sironta-, paine- ja lämpötilakorjaukset sekä radonkorjaus. Korjatut pulssiluvut on muunnettu kalibrointikertoimien avulla näennäisiksi pitoisuusarvoiksi jotka vastaavat maan pinnalla mitattuja arvoja. Uraani- ja toriumpitoisuudet ilmaistaan miljoonasosina ekvivalenttia uraania (ppm eU) ja toriumia (ppm eTh). Kaliumpitoisuus ilmoitetaan suoraan prosentteina, koska se määritetään suoraan K40 1460 keV energiapiikistä. Totaalisäteily ilmoitetaan ur-yksiköissä, jossa yhden ur-yksikön pitoisuus vastaa lähteen pitoisuutta, jossa on yksi miljoonasosa tasapainossa olevaa uraania (1 ur = 1 ppm eU).
Prosessointiympäristö: Kohteelliset lentomittaukset on tehty Twin Otter ja Cessna Caravan lentokoneista käsin. Lentokoneiden operaattoreina ja omistajina ovat toimineet: Malmilento, Suomen Ilmailuopisto ja Utin Lento. Magneettiset ja säteilymittaukset on tehty kaupallisilla instrumenteilla, sähköiset Geologian tutkimuskeskuksessa rakennetuilla mittalaitteilla. Tuloskäsittelyohjelmistot ovat pääosin GTK:ssa tehtyjä.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:  
Määrittely:  
Aikaviite:  
Toiminto:  

Takaisin

Aineiston jakelutiedot
Jakelija:  
Yhteystiedot:  
Nimi: Aineistomyynti
Organisaation nimi: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: Omistaja
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoitetiedot: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti:
Jakeluformaatin nimi: Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
Jakeluformaatin nimi: File Geodatabase Feature Dataset
Jakeluformaatin nimi:  
Jakeluformaatin versio:  
Jakeluformaatin määrittely:  
Tilausohjeistus:  
Maksut ja maksuaika:  
Palvelutunnit:  
Tilausohjeet:  
Siirtovaihtoehdot:  
Online-lähde:
Online-osoite (URL): Tuotelinkki (hakku.gtk.fi)
Jakelutapa: Lataaminen
Offline-jakelu:
Median nimi:  

Takaisin

Kohde- ja ominaisuustiedot
Yksityiskohtainen kuvaus:
Nimi:  
Kohdetyyppi:  
Tyyppi:  
Lukumäärä:  
Yleiskuvaus:  
Kohde- ja ominaisuustietojen kuvaus:  

 

Takaisin