meta

Tiivistelmä:
Abstract:
Tässä kuvauksessa käytetään nimitystä geoenergia kuvaamaan virtaavasta pohjavedestä hyödynnettävissä olevaa uusiutuvaa lämmitystehoa ja -energiaa. Kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa käytettäviä vastaavia termejä ovat ”shallow geothermal energy” ja ”shallow ground source energy”. Geoenergia erotetaan tässä yhteydessä geotermisestä energiasta (engl. deep geothermal energy), joka kuvaa syvältä kallioperästä hyödynnettävissä olevaa energiaa. Pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energia on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttötarve kasvaa tulevaisuudessa. Pohjaveden energiapotentiaali on laskettu, jotta kaikki uusiutuvat energiamuodot huomioitaisiin Suomen kansallisessa ilmastopolitiikan suunnittelussa. Kyseessä on teoreettinen potentiaaliesitys. Aineisto osoittaa kultakin kaavoitetulta pohjavesialueelta kestävästi hyödynnettävissä olevan lämmitystehon ja sen vaihtelun Suomessa. Aineisto on laadittu perustuen Suomen matalapohjavesien vuosien 2000–2017 keskilämpötiloihin ja kaavoitettujen pohjavesialueiden antoisuusarvioon. Lisäksi aineistossa on mukana entisiä pistemäisiä pohjavesialueita, joilta on olemassa arvio muodostuvan pohjaveden määrästä. Suomen luokiteltujen pohjavesialueiden yhteenlaskettu teoreettinen lämmitysteho on noin 110 MW. Sadan suurimman potentiaalin omaavien alueiden lämmitysteho on noin 48 MW. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen teoreettinen lämmitysteho todettiin Lahdessa, 4,25 MW. Toiseksi suurin todettiin Tuusulassa, 2,15 MW. Yli 1 kW lämmitystehoa voidaan hyödyntää 3107 kaavoitetulta pohjavesialueelta Suomessa. Aineisto on tarkoitettu kunnallisen mittakaavan tarkasteluun ja sen tarkoituksena on tunnistaa pohjaveden sisältämä energiapotentiaali. Aineiston toivotaan siten vaikuttavan pohjavesienergian hyödyntämisen kasvuun Suomessa. Aineisto auttaa huomioimaan pohjavesienergian käyttömahdollisuudet muun muassa kaavoitusalueiden ja energiaverkkojen kehittämissuunnittelussa. Aineistosta voi katsoa kunta- ja/tai pohjavesialuekohtaisesti hyödynnettävissä olevan teoreettisen lämmitystehon. Kertomalla lämmitysteho lämmitykseen kuuluvalla ajalla, saadaan laskettua lämmitysenergian määrä.
/
The term “geoenergy” is used to describe utilisable heating power and - energy from shallow groundwater in this metadata document and the map. Similar terms are “shallow geothermal energy” and “shallow ground source energy” in the international scientific literature. Thus, the term “geoenergy” differs here from the term “geothermal energy” which can also be used to describe primarily or secondarily utilised geothermal energy from deep bedrock reservoirs. Groundwater energy utilisation is one form of renewable energy systems (RES) which share of total energy consumption will continue to increase in future. This database has been provided to recognize all potential renewable energy resources on the national level RES planning. The data describes theoretical heating power which can be sustainably utilised from Finnish classified aquifers under urban or other active land use. Heating power calculations are based on the average groundwater temperatures from the years 2000 to 2007 and estimated natural recharge value, i.e. the maximum sustainable yield, of classified aquifers under active land use. Results demonstrate that Finnish aquifers zoned for urban or other active land use contain approximately 110 MW of heating power. One hundred largest sites contains approximately 48 MW of that power. The largest heating power of the individual area is 4.25 MW in Lahti aquifer and the second largest was in Tuusula, 2.15 MW. Totally 3107 aquifers contains heating power larger than 1 kW in Finland. The data is suited for municipality level groundwater heating potential research. It can be used to recognize groundwater energy option for town planning or local energy distribution network planning projects. The data aims to increase groundwater energy utilisation in Finland. Groundwater heating power for individual municipality and/or classified aquifer can be noticed also from the data.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Aineiston tavoitteena on osoittaa Suomessa vielä yleisesti tuntemattoman uusiutuvan energialähteen, pohjaveden, käyttömahdollisuudet ja -kohteet. Aineisto osoittaa pohjaveden teoreettisen lämmitystehon kaavoitetuilla pohjavesialueilla. Sen avulla voidaan tutkia geoenergian käyttökelpoisuutta, saatavuutta ja vaihtelua kunta- tai kaavoitettujen pohjavesialueiden tasolla.
/
The purpose of this database is to increase knowledge and promote groundwater energy utilisation in Finland.
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Aineisto soveltuu kunnallisen mittakaavan tutkimukseen. Aineisto ei sovellu pienalue ja/tai kiinteistökohtaiseen geoenergian hyödyntämisen suunnitteluun.
/
The data is suited for municipality level research of groundwater heating potential. Hence, the information is indicative, and should not be used when planning heating and/or cooling systems for a single property.
Teema avainsana:
Theme keyword:
geoenergia/geoenergy
Koordinaattijärjestelmä:
Reference system identifier:
EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi:
Distribution format:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:
Data format:

GTK-SYKE Metatieto
GTK-SYKE Metadata

Metatiedon tiedot
Metadata
 
Metadatan kieli:
Metadata language:
englanti/english
Merkistö:
Character set:
8859part15
Metatiedon päivämäärä:
Date:
2018-06-11
Hierarkiataso:
Hierarchy level:
tietoaineisto/dataset
Metatiedon standardin nimi:
Standard name:
ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio:
Standard version:
JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste:
File identifier:
Ylemmäntason tiedostotunniste:
Parent identifier:
Pohjaveden energiapotentiaali/Groundwater energy potential
Vastuutaho
Metadata point of contact
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Fax-numero:
Fax number:
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi

Takaisin/Back

Aineiston tunnistamistiedot
Data identification
 
Seuraava päivitys:
Next updating:
Luonti:
Creation:
2018-06-11
Julkaiseminen:
Date of publication:
2018-07-01
Vaihtoehtoinen nimi:
Alternate name:
Pohjaveden lämmitystehokartta/Groundwater heating power map
Versio:
Version:
1.0
Version päiväys:
Version date:
2018-06-11
Esitystapa
Presentation
Resurssin tunniste:
Resource identifier
Tunnisteen tyyppi:
Identifier
Aiheluokka:
Topic category:
geotieteet/geoscientific information
Vastuutaho
Responsible party
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Avainsanat
Keywords
 
Ala
Discipline
 
Avainsanat:
Keywords:
geoenergia/geoenergy, pohjavesialueet/classified aquifers, akfiverit/aquifers, lämmitysteho/heating power, energiapotentiaali/energy potential
Asiasanasto:
Thesaurus:
Finto
Paikka
Place
 
Avainsanat:
Keywords:
Suomi/Finland
Asiasanasto:
Thesaurus:
Finto
Esiintymä
Stratum
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Aikajakso
Temporal
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Muu luokittelu
Additional keywords
 
Avainsanat:
Keywords:
geoenergia/geoenergy
Asiasanasto:
Tesaurus:
Finto
INSPIRE
INSPIRE
 
Avainsanat:
Keywords:
Geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I
GEMET I
 
Avainsanat:
Keywords:
geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto  
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Tiivistelmä:
Abstract:
Tässä kuvauksessa käytetään nimitystä geoenergia kuvaamaan virtaavasta pohjavedestä hyödynnettävissä olevaa uusiutuvaa lämmitystehoa ja -energiaa. Kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa käytettäviä vastaavia termejä ovat ”shallow geothermal energy” ja ”shallow ground source energy”. Geoenergia erotetaan tässä yhteydessä geotermisestä energiasta (engl. deep geothermal energy), joka kuvaa syvältä kallioperästä hyödynnettävissä olevaa energiaa. Pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energia on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttötarve kasvaa tulevaisuudessa. Pohjaveden energiapotentiaali on laskettu, jotta kaikki uusiutuvat energiamuodot huomioitaisiin Suomen kansallisessa ilmastopolitiikan suunnittelussa. Kyseessä on teoreettinen potentiaaliesitys. Aineisto osoittaa kultakin kaavoitetulta pohjavesialueelta kestävästi hyödynnettävissä olevan lämmitystehon ja sen vaihtelun Suomessa. Aineisto on laadittu perustuen Suomen matalapohjavesien vuosien 2000–2017 keskilämpötiloihin ja kaavoitettujen pohjavesialueiden antoisuusarvioon. Lisäksi aineistossa on mukana entisiä pistemäisiä pohjavesialueita, joilta on olemassa arvio muodostuvan pohjaveden määrästä. Suomen luokiteltujen pohjavesialueiden yhteenlaskettu teoreettinen lämmitysteho on noin 110 MW. Sadan suurimman potentiaalin omaavien alueiden lämmitysteho on noin 48 MW. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen teoreettinen lämmitysteho todettiin Lahdessa, 4,25 MW. Toiseksi suurin todettiin Tuusulassa, 2,15 MW. Yli 1 kW lämmitystehoa voidaan hyödyntää 3107 kaavoitetulta pohjavesialueelta Suomessa. Aineisto on tarkoitettu kunnallisen mittakaavan tarkasteluun ja sen tarkoituksena on tunnistaa pohjaveden sisältämä energiapotentiaali. Aineiston toivotaan siten vaikuttavan pohjavesienergian hyödyntämisen kasvuun Suomessa. Aineisto auttaa huomioimaan pohjavesienergian käyttömahdollisuudet muun muassa kaavoitusalueiden ja energiaverkkojen kehittämissuunnittelussa. Aineistosta voi katsoa kunta- ja/tai pohjavesialuekohtaisesti hyödynnettävissä olevan teoreettisen lämmitystehon. Kertomalla lämmitysteho lämmitykseen kuuluvalla ajalla, saadaan laskettua lämmitysenergian määrä.
/
The term “geoenergy” is used to describe utilisable heating power and - energy from shallow groundwater in this metadata document and the map. Similar terms are “shallow geothermal energy” and “shallow ground source energy” in the international scientific literature. Thus, the term “geoenergy” differs here from the term “geothermal energy” which can also be used to describe primarily or secondarily utilised geothermal energy from deep bedrock reservoirs. Groundwater energy utilisation is one form of renewable energy systems (RES) which share of total energy consumption will continue to increase in future. This database has been provided to recognize all potential renewable energy resources on the national level RES planning. The data describes theoretical heating power which can be sustainably utilised from Finnish classified aquifers under urban or other active land use. Heating power calculations are based on the average groundwater temperatures from the years 2000 to 2007 and estimated natural recharge value, i.e. the maximum sustainable yield, of classified aquifers under active land use. Results demonstrate that Finnish aquifers zoned for urban or other active land use contain approximately 110 MW of heating power. One hundred largest sites contains approximately 48 MW of that power. The largest heating power of the individual area is 4.25 MW in Lahti aquifer and the second largest was in Tuusula, 2.15 MW. Totally 3107 aquifers contains heating power larger than 1 kW in Finland. The data is suited for municipality level groundwater heating potential research. It can be used to recognize groundwater energy option for town planning or local energy distribution network planning projects. The data aims to increase groundwater energy utilisation in Finland. Groundwater heating power for individual municipality and/or classified aquifer can be noticed also from the data.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Aineiston tavoitteena on osoittaa Suomessa vielä yleisesti tuntemattoman uusiutuvan energialähteen, pohjaveden, käyttömahdollisuudet ja -kohteet. Aineisto osoittaa pohjaveden teoreettisen lämmitystehon kaavoitetuilla pohjavesialueilla. Sen avulla voidaan tutkia geoenergian käyttökelpoisuutta, saatavuutta ja vaihtelua kunta- tai kaavoitettujen pohjavesialueiden tasolla.
/
The purpose of this database is to increase knowledge and promote groundwater energy utilisation in Finland.
Myötävaikuttaneet tahot:
Credits:
Helsingin yliopisto. Suomen ympäristökeskus.
Viitedokumentti:
Reference document:
http://www.syke.fi/avointieto


Tietoaineiston kieli:
Language:
englanti/english
Status:
Status:
valmis/completed
Ylläpitotietojen tiedot
Maintenance information
 
Ylläpitotiheys:
Update frequency:
ei suunnitteilla/not planned
Päivityksen laajuus:
Update scope:
Resurssin/Aineiston rajoitteet
Limitations
 
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Aineisto soveltuu kunnallisen mittakaavan tutkimukseen. Aineisto ei sovellu pienalue ja/tai kiinteistökohtaiseen geoenergian hyödyntämisen suunnitteluun.
/
The data is suited for municipality level research of groundwater heating potential. Hence, the information is indicative, and should not be used when planning heating and/or cooling systems for a single property.
Lainmukaiset rajoitteet
Lecal constraints
 
Saantirajoitteet:
Access constraints:
lisenssi/license
Käyttörajoitteet:
Use constraints:
tekijänoikeus/copyright
Lupateksti:
Copyright:
© Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset
Security constraints
 
Turvaluokittelu:
Classification:
julkinen/unclassifield
Sijaintitiedon erotuskyky:
Spatial resolution:
Maantieteellinen kattavuus
Geographic bounding box
 
Länsi:
West:
196798.089700
Itä:
East:
714738.229200
Pohjoinen:
North:
7774073.816900
Etelä:
South:
6639941.837500
Ajallinen kattavuus
Temporal reference
 
Aloitus pvm:
Start date:
2018
Lopetus pvm:
End date:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:
Description:

Takaisin/Back

Esitystapa (sijaintitieto)
Portrayal
 
Sijaintitiedon esitystapa:
Spatial representation type:
vektori/vector
Topologian taso:
Topology level:
pelkkä geometria/geometry only
Nimi:
Name:
Objektin tyyppi:
Type:
Objektien lkm:
Count:
3107

Takaisin/Back

Koordinaattijärjestelmä
Coordinate system
 
Vertausjärjestelmän tunniste
Reference system identifier
Arvo:
Code:
3067
Nimiavaruus:
Namespace:
EPSG

Takaisin/Back

Aineiston laatutiedot
Data quality information
Alkuperätiedot
Source
 
Historia:
History:
Aineisto perustuu Suomen matalapohjavesien keskilämpötiloihin vuosilta 2000–2017 sekä kaavoitettujen pohjavesialueiden laskennalliseen arvioon muodostuvasta pohjaveden määrästä. Pohjaveden lämpötila-aineisto on kerätty SYKE:n ylläpitämästä Hertta-tietokannasta, GTK:n omista tietokannoista (Lahermo et al., 2002) sekä aiheesta tehdystä väitöskirjasta (Arola, 2015). Pohjavesialueiden pinta-alat ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on kerätty Hertta-tietokannasta. Maankäyttötiedot on kerätty SYKE:n Corine2012 tietokannasta.
/
Groundwater recharge data and average temperature data from years 2000 to 2007 was collected from the Hertta database. GTK’s hydrogeological research data (Lahermo et al. 2002) and data from Arola (2015) was also used. Land use data were collected from the Corine2012 database. Both databases are managed by the Finnish Environment Institute. The land use categories in the Corine2012 database were created according town planning information, which allowed us to divide the land use in the aquifer areas into urban or industrial. Lähteet / References: Arola, T. (2015). Groundwater as an energy resource in Finland. University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography A36. Unigrafia. Helsinki, Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1344-3. Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., & Suomela, P. (2002). Tuhat kaivoa–Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999.
Prosessointihistoria:
Process step:
Ensimmäisessä vaiheessa yhdistettiin pohjavesialue- ja kaavoitustiedot siten, että Hertta tietoaineiston päälle asetettiin Corine aineiston maankäyttökartta. Tasot yhdistettiin siten, että jatkokäsittelyyn valittiin ne pohjavesialueet, jotka ovat kaavoitettu joko asuin- tai muuhun käyttöön. Lämmitystehon laskentaa varten vektorimuodossa ollut pohjaveden lämpötiladata interpoloitiin, jotta jokaiselle kaavoitetulle pohjavesialueelle saatiin lämpötila-arvo. Interpolointimenetelmänä käytettiin Kriging-menetelmää. Lämpötila-aineisto yhdistettiin kaavoitettujen pohjavesialueiden pohjaveden muodostumismäärät sisältävän aineiston kanssa. Useat pohjavesialueet sisältävät sekä kaavoitettuja että kaavoittamattomia alueita. Hertta-aineistossa on pohjaveden arvioitu muodostumismäärä ilmoitettu aina pohjavesialuekohtaisesti. Näin ollen työssä oli tarve arvioida pelkästään kaavoitettujen osa-alueiden antoisuutta. Kaavoitettujen pohjavesialueiden antoisuus arvioitiin jakamalla kaavoitetun pohjavesialueen pinta-ala koko pohjavesialueen pinta-alalla ja kertomalla saatu tulos koko pohjavesialueen arvioidulla muodostumismäärällä. Lopullisesta aineistosta laskettiin lämmitysteho seuraavan kaavan avulla: Pheat= FΔtWhcap, jossa, Pheat=pohjavedestä käytettävissä oleva teho lämmitykseen (W), F=pohjaveden virtaus (kg/s), Δt=veden lämpötilaero ennen ja jälkeen energian hyödyntämisen (K) ja Whcap=veden ominaislämpökapasiteetti (J/kg*K). Pohjaveden paluulämpötilaksi valittiin vakio, 2 °C. Ko. arvo on tällä hetkellä pohjaveden energian hyödyntämiskohteissa käytetty paluuveden alin lämpötila. Vähentämällä pohjaveden lämpötilasta 2 °C saadaan selville Δt. Pohjaveden ominaislämpökapasiteettina käytettiin vakiota 4202 J/kg*K, joka vastaa veden ominaislämpökapasiteettia lämpötilassa 5 °C.
/
Areal aquifer data from the Hertta database and land use information from the Corine2012 database was combined to create aquifer areas which are planned for urban or other active land use forms. Aquifers are often zoned for partly urban or other active land use, and partly outside of these land use forms, especially when the aquifer area is large. The estimated flux of planned area of an aquifer is calculated by multiplying the proportional land use ratio by the whole aquifer’s recharge. Vector shape groundwater temperature data was interpolated by kriging -method to coverage the entire Finland. The heating power was calculated using following formula: Pheat= FΔtWhcap, where Pheat is heating power (W), F=flux of water (kg/s), Δt=temperature difference between incoming and outgoing water in the heating system (K), Whcap=specific heat capacity of water (J/kg*K). 2 °C were used as a hypothetical groundwater return temperature of the heating system. The value 4202 J/kg*K was used as a specific heat capacity of water. The value corresponds water heat capacity at temperature of 5 °C.
Prosessointiympäristö:
Processing environment:
Aineiston laadinnassa on käytetty Esrin ArcGIS -ohjelmistoa.
/
The data was created by Esri’s ArcGIS software package.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus
Data quality report - Regulation
 
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-conformity:
Määrittely:
Definition:
Määrittelyn päivämäärä:
Definition date:
2018-06-28
Toiminto:
Operation:

Takaisin/Back

Aineiston jakelutiedot
Distribution
 
Jakelija
Distributor
 
Yhteystiedot
Contact
 
Nimi:
Name:
Aineistomyynti
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Katuosoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postinumero:Post number 02151
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti
Distribution format
 
Jakeluformaatin nimi:
Format name:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Jakeluformaatin versio:
Version:
Jakeluformaatin määrittely:
Specification:
Tilausohjeistus
Order process
 
Maksut ja maksuaika:
Fees and payment time:
Palvelutunnit:
Planned available date time:
Tilausohjeet:
Ordering instruction:
Online-osoite (URL):
Online-address:
http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa:
Delivery method:
lataaminen/download
Offline-jakelu:
Off-line distribution:
Median nimi:
Media name:
on-line/online

Takaisin/Back

Kohde- ja ominaisuustiedot
Feature and attribute information
 
Ominaisuustiedot:
Attribute information:

 

Takaisin/Back