meta

Tiivistelmä:
Abstract:		Latauspotentiaalimenetelmä on otettu käyttöön 1980-luvulla lähinnä malmitutkimuksissa johteiden koon, sijainnin ja keskinäisten suhteiden kartoitukseen tutkimuskohteilla, joilla on tehty kairauksia. Menetelmää on myös käytetty kallioperän rako- ja ruhjevyöhykkeiden kartoitukseen. Latauspotentiaali on galvaaninen menetelmä. Mittauksessa syötetään virtaa tutkittavaan johteeseen joko paljastuman tai muodostumaan kairatun reiän kautta ja kartoitetaan syntynyt potentiaalikenttä maanpinta- ja/tai reikämittauksin. Lähettimen toinen virtaa syöttävä elektrodi, nk. kaukomaadoituselektrodi, viedään yleensä usean kilometrin päähän muodostumasta. Jännite mitataan siten, että toinen jännite-elektrodi pidetään kiinteänä ja toista liikutetaan joko kairausreiässä tai maanpinnalla. Latauspotentiaalimittauksia on tehty systemaattisina maanpintamittauksina ja kairanreikäluotauksina. Systemaattisissa mittauksissa on yleisesti käytetty 20-100 metrin linjaväliä ja 5-20 metrin pisteväliä ja mittauslinjojen suunta on valittu paikallisen geologian mukaan. Reikäluotauksissa pisteväli on ollut noin 2-5 metriä. Mittauksia on tehty eri puolilla Suomea lähinnä malminetsinnän tarpeisiin.
/
The mise-à-la-masse method was adopted in the 1980s mostly for ore exploration to determine the size, location and relationships of conducting entities at sites where drilling has been performed. The method has also been used in the mapping of joint and fracture zones in the bedrock. The charged potential is a galvanic method. In the measurement, current is fed into the conducting body to be examined either through an outcrop or a borehole drilled into the formation, and the resulting potential field is mapped by ground and/or borehole measurements. The other current-feeding electrode of the transmitter, a so-called remote earthing electrode, is usually placed several kilometers away from the formation. The voltage is measured by keeping the other potential electrode fixed and moving the other one either in the borehole or on the ground surface. Mise-à-la-masse measurements were conducted as systematic surface measurements and borehole surveys. Systematic measurements commonly used lne spacings of 20-100 metres and station spacings from 5 to 20 metres. The direction of measurement lines was selected on the basis of local geology. In borehole probing, the station spacing is typically 2-5 metres. The measurements have been conducted in various locations in Finland mostly for ore exploration purposes.
Käyttötarkoitus:
Purpose: 		Aineisto soveltuu johdemuodostumien, ruhje- ja rakovyöhykkeiden kartoitukseen sekä eri johteiden galvaanisten yhteyksien tutkimiseen.
/
The data is suitable for investigating conducting formations, mapping crush and fracture zones and the galvanic connections between various conductors.
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Teema avainsana:
Theme keyword: 		geofysiikka, latauspotentiaalianomalia / geophysics, mise-a-la-masse anomalies
Koordinaattijärjestelmä:
Reference system identifier:		EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi:
Distribution format: 		Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:
Data format:		10.4

GTK-SYKE Metatieto
GTK-SYKE Metadata

Metatiedon tiedot
Metadata		  
Metadatan kieli:
Metadata language:		 suomi/finnish
englanti/english
Merkistö:
Character set:		 8859part15
Metatiedon päivämäärä:
Date:		 2018-07-03
Hierarkiataso:
Hierarchy level:		 tietoaineisto/dataset
Metatiedon standardin nimi:
Standard name:		 ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio:
Standard version:		 JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste:
File identifier:		 gtk_mise_a_la_masse.xml
Ylemmäntason tiedostotunniste:
Parent identifier:		 Latauspotentiaalimaastomittaukset/Mise-à-la-masse measurements
Vastuutaho
Metadata point of contact 		 
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact 		 
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Fax-numero:
Fax number:
Osoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Postinumero:
Post number:		 02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi

Takaisin/Back

Aineiston tunnistamistiedot
Data identification		  
Seuraava päivitys:
Next updating:
Luonti:
Creation:		 1980-01-01
Julkaiseminen:
Date of publication:		 2017-03-28
Vaihtoehtoinen nimi:
Alternate name:		 Mise- à -la-masse, LP
Versio:
Version:		 1.0
Version päiväys:
Version date:		 2017-03-28
Esitystapa
Presentation
Resurssin tunniste:
Resource identifier
Tunnisteen tyyppi:
Identifier
Aiheluokka:
Topic category:		 geotieteet/geoscientific information
Vastuutaho
Responsible party 		 
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact 		 
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Osoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Postinumero:
Post number:		 02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi
Avainsanat
Keywords 		 
Ala
Discipline 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Geofysiikka, geofysikaaliset menetelmät, latauspotentiaalimenetelmä, maastomittaukset / geophysics, geophysical methods, mise-a-la-masse method, field surveying
Asiasanasto:
Thesaurus:		 Finto
Paikka
Place 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Suomi / Finland
Asiasanasto:
Thesaurus:		 Finto
Esiintymä
Stratum 		 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Aikajakso
Temporal 		 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Muu luokittelu
Additional keywords 		 
Avainsanat:
Keywords:		 geofysiikka, latauspotentiaalianomalia / geophysics, mise-a-la-masse anomalies
Asiasanasto:
Tesaurus:		 Finto
INSPIRE
INSPIRE 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:		 GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I
GEMET I 		 
Avainsanat:
Keywords:		 geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:		 GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto  
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Tiivistelmä:
Abstract:		 Latauspotentiaalimenetelmä on otettu käyttöön 1980-luvulla lähinnä malmitutkimuksissa johteiden koon, sijainnin ja keskinäisten suhteiden kartoitukseen tutkimuskohteilla, joilla on tehty kairauksia. Menetelmää on myös käytetty kallioperän rako- ja ruhjevyöhykkeiden kartoitukseen. Latauspotentiaali on galvaaninen menetelmä. Mittauksessa syötetään virtaa tutkittavaan johteeseen joko paljastuman tai muodostumaan kairatun reiän kautta ja kartoitetaan syntynyt potentiaalikenttä maanpinta- ja/tai reikämittauksin. Lähettimen toinen virtaa syöttävä elektrodi, nk. kaukomaadoituselektrodi, viedään yleensä usean kilometrin päähän muodostumasta. Jännite mitataan siten, että toinen jännite-elektrodi pidetään kiinteänä ja toista liikutetaan joko kairausreiässä tai maanpinnalla. Latauspotentiaalimittauksia on tehty systemaattisina maanpintamittauksina ja kairanreikäluotauksina. Systemaattisissa mittauksissa on yleisesti käytetty 20-100 metrin linjaväliä ja 5-20 metrin pisteväliä ja mittauslinjojen suunta on valittu paikallisen geologian mukaan. Reikäluotauksissa pisteväli on ollut noin 2-5 metriä. Mittauksia on tehty eri puolilla Suomea lähinnä malminetsinnän tarpeisiin.
/
The mise-à-la-masse method was adopted in the 1980s mostly for ore exploration to determine the size, location and relationships of conducting entities at sites where drilling has been performed. The method has also been used in the mapping of joint and fracture zones in the bedrock. The charged potential is a galvanic method. In the measurement, current is fed into the conducting body to be examined either through an outcrop or a borehole drilled into the formation, and the resulting potential field is mapped by ground and/or borehole measurements. The other current-feeding electrode of the transmitter, a so-called remote earthing electrode, is usually placed several kilometers away from the formation. The voltage is measured by keeping the other potential electrode fixed and moving the other one either in the borehole or on the ground surface. Mise-à-la-masse measurements were conducted as systematic surface measurements and borehole surveys. Systematic measurements commonly used lne spacings of 20-100 metres and station spacings from 5 to 20 metres. The direction of measurement lines was selected on the basis of local geology. In borehole probing, the station spacing is typically 2-5 metres. The measurements have been conducted in various locations in Finland mostly for ore exploration purposes.
Käyttötarkoitus:
Purpose:		 Aineisto soveltuu johdemuodostumien, ruhje- ja rakovyöhykkeiden kartoitukseen sekä eri johteiden galvaanisten yhteyksien tutkimiseen.
/
The data is suitable for investigating conducting formations, mapping crush and fracture zones and the galvanic connections between various conductors.
Myötävaikuttaneet tahot:
Credits:		 Outokumpu Oy.
Viitedokumentti:
Reference document:		 http://tupa.gtk.fi/metaviite/latauspotentiaali_mittaus.pdf
http://tupa.gtk.fi/metaviite/linjoitus_paikannus.pdf
Tietoaineiston kieli:
Language:		 suomi/finnish
englanti/english
Status:
Status:		 jatkuva/on going
Ylläpitotietojen tiedot
Maintenance information 		 
Ylläpitotiheys:
Update frequency:		 tarvittaessa/as needed
Päivityksen laajuus:
Update scope:		 tietoaineisto/dataset
Resurssin/Aineiston rajoitteet
Limitations 		 
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Lainmukaiset rajoitteet
Lecal constraints 		 
Saantirajoitteet:
Access constraints:		 lisenssi/license
Käyttörajoitteet:
Use constraints:		 tekijänoikeus/copyright
Lupateksti:
Copyright:		 © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset
Security constraints 		 
Turvaluokittelu:
Classification:		 julkinen/unclassifield
Sijaintitiedon erotuskyky:
Spatial resolution:
Maantieteellinen kattavuus
Geographic bounding box 		 
Länsi:
West:		 66285.590000
Itä:
East:		 716130.190000
Pohjoinen:
North:		 7509461.940000
Etelä:
South:		 6837032.610000
Ajallinen kattavuus
Temporal reference 		 
Aloitus pvm:
Start date:
Lopetus pvm:
End date:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:
Description:

Takaisin/Back

Esitystapa (sijaintitieto)
Portrayal		  
Sijaintitiedon esitystapa:
Spatial representation type:		 vektori/vector
Topologian taso:
Topology level:		 pelkkä geometria/geometry only
Nimi:
Name:
Objektin tyyppi:
Type:
Objektien lkm:
Count:		 32

Takaisin/Back

Koordinaattijärjestelmä
Coordinate system		  
Vertausjärjestelmän tunniste
Reference system identifier
Arvo:
Code:		 3067
Nimiavaruus:
Namespace:		 EPSG

Takaisin/Back

Aineiston laatutiedot
Data quality information
Alkuperätiedot
Source 		 
Historia:
History:		 Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) maastogeofysiikassa siirryttiin digitaaliseen tiedonkeruujärjestelmään 1980-luvulla. Vanhempi eli vuosien 1974-1980 aineisto, joka alun perin on tallennettu maastossa havaintokirjoille tai vastaaville, on pääsääntöisesti tallennettu digitaaliseen muotoon. Ennen vuotta 1974 tehtyjen mittausten osalta aineistoa on tallennettu resurssien ja aineiston laadun mukaan. Vanhimmat GTK:n arkistoista löytyvät geofysiikan mittaukset ovat 1940-luvulta. Latauspotentiaalimittauksessa virtaa syötetään tutkittavaan johteeseen joko paljastuman tai muodostumaan kairatun reiän kautta, ja kartoitetaan syntynyt potentiaali maanpinnalla tai kairanreiässä suhteessa vakiopotentiaaliin sijoitettuun vertailuelektrodiin. Lähettimen toinen virtaa syöttävä elektrodi, nk. kaukomaadoitus-elektrodi, viedään mahdollisimman kauas yleensä usean kilometrin päähän muodostumasta, jotta se ei vaikuta potentiaalikenttään mittausalueella. Jännite mitataan siten, että toinen jännite-elektrodi pidetään kiinteänä ja toista liikutetaan joko kairausreiässä tai maanpinnalla. Mittaustuloksena saadaan primaarivirralla normeerattu jännite-ero jonka yksikkö on mV/A. Latauspotentiaalimittauksia on tehty suhteellisen vähän ja suurin osa mittauksista on 1980- ja 2000-luvuilta. Maanpintamittaukset on tehty systemaattisina mittauksina. Systemaattiset mittaukset koostuvat linjoitetulla alueella tehdyistä yhdensuuntaisista profiileista, jossa mittauslinjojen suunta määräytyy paikallisen geologian mukaan. Systemaattisten mittausten paikannustarkkuus vaihtelee riippuen mittausvuodesta ja käytetystä paikannustekniikasta, mutta on yleensä alle 5 metriä. Systemaattisen mittauksen mittauslinjojen päät on aiemmin merkattu metsään avattujen runko- ja kevytlinjojen paalutuksin. Runkolinjojen (yleensä 2 km:n välein) teossa käytettiin teodoliittia. Kevytlinjojen alkusuunnat määritettiin prismalla tai teodoliitilla ja tehtiin tähtäämällä. Linjoituksen sisäinen tarkkuus on yleensä parempi kuin 2 metriä, mutta absoluuttinen tarkkuus vaihtelee muutamasta metristä kymmeniin metreihin lähtöpisteen tarkkuuden mukaan. Paras tarkkuus on geodeettisia kiintopisteitä lähtöpisteinä käyttävillä linjoituksilla, heikoin kartalta mitatuilla lähtöpisteillä. GPS-laitteiden myötä linjoituksen aukaisu on jäänyt historiaan ja paalut merkataan GPS-mittauksin joko DGPS mittauksella tai suhteellisen paikanmäärityksen mittauksella. Suhteellisella paikanmäärityksellä saavutetaan alle 5 cm paikannustarkkuus. Suhteellisen paikanmäärityksen menetelminä ovat staattinen GPS mittaus (jälkilaskenta) tai reaaliaikainen kinemaattinen mittaus (RTK). RTK mittauksessa tarvitaan liikkuvan mittaavan laitteen ja tunnetulla pisteellä olevan laitteen välille tiedonsiirtoyhteys. RTK-mittauksessa käytetään nykyään usein kiinteisiin tukiasemiin perustuvaa verkko-RTK-menetelmää (VRS-menetelmä), jossa tukiasemana toimiin mittaavan laitteen lähelle luotu virtuaalinen tukiasema (virtual reference station). Suhteellista paikanmääritystä käytetään paalutuksissa erityisesti, kun tarvitaan tarkkaa korkeustietoa. Latauspotentiaalimittauksia on tehty Gefinex100 mittalaitteella, jolla voidaan mitata myös omapotentiaali. OKU:n luopuessa malminetsinnästä 2000-luvun alussa geofysiikan mittausaineisto siirtyi GTK:n hallintaan. OKU oli siirtänyt suurimman osan geofysiikan maastomittauksista Oracle-tietokantaan joka on implementoitu GTK:n tietojärjestelmään. Numeeristamaton aineisto on arkistoituna Outokummun paloasemalle. OKU-aineisto on käsitelty heidän omien prosessien mukaisesti, joista ei ole dokumentaatiota saatavilla.
/
GTK adopted a digital data collection system in the 1980s for geophysical investigations in the field. Older material dating between 1974-1980, was originally recorded on observation logs, etc., in the field has for the most part been converted into digital format. The results of measurements conducted before 1974 are stored depending on the available resources and material quality. The oldest geophysical measurements at the GTK archives are from the 1940s. In the mise-à-la-masse measurement, current is fed into the conducting body to be examined either through an outcrop or a borehole drilled into the formation, and the resulting potential on the surface or in the borehole is mapped by comparing it to a comparison electrode placed in a standard potential. The other current-feeding electrode of the transmitter, a so-called remote earthing electrode, is usually placed as far away from the formation as possible, usually several kilometres away to prevent it from affecting the potential field in the measurement area. The voltage is measured by keeping the other potential electrode fixed and moving the other one either in the borehole or on the ground surface. The measurement result is a voltage difference normalised by the primary current; the unit is mV/A. Relatively few mise-à-la-masse measurements have been conducted, and most of the measurements date from the 1980s and 2000s. The ground surface measurements have been conducted as systematic measurements. Systematic measurements consist of parallel profiles made in the line staked area, with the direction of the profiles being chosen based on the local geology. The location accuracy of the systematic measurements varies depending on the measurement year and the location technology, but is usually better than 5 metres. The end points of the systematic measurement profiles were marked in advance using stakes in the base and light lines cleared in a forest. The base lines (usually 2 km apart) were staked using a theodolite. The initial direction of light lines was determined with a prism or theodolite and the lines were made using sighting. The internal precision of the line set is usually better than 2 metres, but the absolute precision varies from a few metres to dozens of metres, based on the precision of the starting point. Staked lines that use geodetic stations as starting points are most accurate; the least accurate lines are those using starting points measured on the map. The introduction of GPS devices obviated the need to cut lines into the forest. The stakes are now measured by DGPS or relative measurement method (geodetic measurement). The accuracy of geodetic measurement is better than 5 cm. The methods of relative measurement are a static GPS measurement (post-processing) or real-time kinematic measurement (RTK). The RTK measurement requires a telecommunication link between the rover receiver and the base receiver at the known point. Currently, RTK measurements often use a networked RTK method that is based on virtual reference stations (VRS method), where a virtual reference station acting as a known point is created near the measuring device. The geodetic measurements are used especially in situations that need precise elevation data. Mise-à-la-masse measurements were conducted with a Gefinex100 device that can also be used to measure the spontaneous potential. As OKU gave up ore exploration in the early 2000s, custody of the geophysical measurement data was transferred to GTK. OKU had transferred most of the geophysical field measurements to an Oracle database that is implemented in the GTK’s information system. Un-digitised data is archived at Outokumpu fire station. OKU processed their data in a proprietary manner for which no documentation is available.
Prosessointihistoria:
Process step: 		Mittausten tunniste-, paikka- ja mittauslukemat on tallennettu tiedonkeruulaitteisiin, josta ne on purettu jatkokäsittelyä varten tietokoneeseen. Mittaustulokset tarkistetaan päivittäin kentällä ja varmistetaan että kaikki jälkikäsittelyssä tarvittavat tiedot on liitetty mittaustiedostoon. Varsinainen tuloskäsittely tehdään toimistolla. Mittaustulokset konvertoidaan Geosoft XYZ -muotoon ja mittaustiedoston alkuun lisätään 12 otsakeriviä jotka sisältävät mittausaluekohtaista tietoa mittauskohteesta, mittausajankohdasta, mittalaitteista, käytetystä elektrodijärjestelmästä ja paikannuksesta. Paikalliskoordinaatistosta tehdyille mittauksille lasketaan myös KKJ -koordinaattijärjestelmän mukaiset koordinaatit.
/
The ID, location and measurement readings are stored in data aquisition devices from which they have been imported to a computer for further processing. The measurement results are checked daily in the field, while ensuring that all files needed in the post-processing steps are attached to the measurement file. The actual processing of results is carried out at the office. The measurement results are converted into Geosoft XYZ format and the measurement file is prefixed with 12 header rows containing measurement area specific data on the target, time of measurement, measurement devices, the electrode system and the location method. In addition, coordinates compliant with the KKJ coordinate system are calculated for measurements conducted in a local coordinate system.
Prosessointiympäristö:
Processing environment:		 Latauspotentiaalimittaukset on tehty Gefinex100 mittalaitteilla. Tiedonkeruulaitteina on käytössä Telxon PTC-701ES ja Telxon PTC-860ES. Paikannus (sekä mittauslinjojen päät että mittauslinjojen suunnistus) on tehty1990-luvulta alkaen GPS laitteilla joko GPS, DGPS, RTK, VRS RTK tai jälkilaskentamittauksena. Aiemmin käytettiin teodoliittia ja mittauslinjojen päät paalutettiin metsään avatuille linjoille (linjoitus). Itse mittauslinjat suunnistettiin kompassin ja suuntaprisman avulla. Mittaustulosten tiedonsiirto, tarkistus, korjaus ja konvertointi arkistoitavaan muotoon tehdään GTK:ssa tehdyillä ohjelmistoilla.
/
Mise-à-la-masse measurements were conducted with a Gefinex100 device. The data collection devices were Telxon PTC-701ES and Telxon PTC-860ES. Since the 1990s, locations (both the end points of measurement lines and the direction of measurement lines) have been determined with GPS devices either using the GPS, DGPS, RTK or VRS RTK method or post-processing. Before GPS, a theodolite was used and the profile end points were marked with stakes in lines cleared in a forest. The measurement profiles were aligned using a compass and a directional prism. Data transfer, verification, correction and conversion of the measurement results to an archival format are performed using software developed at GTK.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus
Data quality report - Regulation 		 
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-conformity:
Määrittely:
Definition:
Määrittelyn päivämäärä:
Definition date:
Toiminto:
Operation:

Takaisin/Back

Aineiston jakelutiedot
Distribution		  
Jakelija
Distributor 		 
Yhteystiedot
Contact 		 
Nimi:
Name:		 Aineistomyynti
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Katuosoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postinumero:Post number 02151
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti
Distribution format 		 
Jakeluformaatin nimi:
Format name:		 Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x
Jakeluformaatin versio:
Version:		 10.4
Jakeluformaatin määrittely:
Specification:
Tilausohjeistus
Order process 		 
Maksut ja maksuaika:
Fees and payment time:
Palvelutunnit:
Planned available date time:
Tilausohjeet:
Ordering instruction:
Online-osoite (URL):
Online-address:		 http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa:
Delivery method:		 lataaminen/download
Offline-jakelu:
Off-line distribution:
Median nimi:
Media name:		 on-line/online

Takaisin/Back

Kohde- ja ominaisuustiedot
Feature and attribute information 		 
Ominaisuustiedot:
Attribute information:

 

Takaisin/Back