meta

Tiivistelmä:1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto sisältää vuodesta 2009 lähtien tuotettua aineistoa happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja ominaisuuksista Suomen rannikkoalueilta ja rannikkoalueiden valuma-alueilta karkeasti muinaisen Litorina-meren korkeimpaan rantatasoon saakka. Aineisto sisältää seuraavat tasot: 1. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen aluetasot: - Sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys -Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys 2. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen tutkimuspisteet 3. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen kartoituspisteet 4. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen pistekortit Aineiston avulla saadaan yleiskäsitys happamien sulfaattimaiden ominaisuuksista ja esiintymisalueista Suomessa. Sulfaattimaiden alueellinen esiintyminen esitetään kartalla aluemaisena tasona luokiteltuna neljään esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavaan luokkaan: suuri, kohtalainen, pieni ja hyvin pieni. Näiden lisämääreenä esitetään tieto aluemaisena tasona siitä, mikäli hapan sulfaattimaa on karkeata maalajia, sillä näiden ominaisuudet poikkeavat merkittävästi tyypillisistä hienorakeisista sulfaattimaista. Kairauspisteiden (tutkimus- ja kartoituspisteet) havainto- ja analyysitiedot esitetään karttapohjalla aluetason päällä pistemäisenä aineistona sekä tutkimuspisteiden osalta pistekorttien muodossa. Tutkimuspisteiltä on enemmän näytteitä ja analyysitietoja kuin kartoituspisteiltä. Kartoitusaineistoa voidaan hyödyntää mm. maankäytön suunnittelussa sekä vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa ympäristön suojelun ja maankäytön näkökulmien ja vaatimusten mukaisesti. Kartoitusmittakaava on 1:20 000-1:50 000. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2/2 km² ja aluemaisen kuvion minimikoko on yleensä 6 ha. Maastokartoitusten yhteydessä on kerätty havaintoja maaperän maalajeista, kerrosjärjestyksestä, sulfidin esiintymisestä ja esiintymissyvyydestä sekä maan pH-arvoista. Kartoitussyvyys on kolme metriä. Laboratorioanalyyseihin kuuluvat muun muassa alkuainemääritykset ICP-OES-menetelmällä ja pH-inkubaatio. Aineisto julkaistaan Geologian tutkimuskeskuksen ”Happamat sulfaattimaat” -karttapalvelussa. / The data on acid sulfate soils in 1:250 000 scale contains material generated since 2009 on the existence and properties of sulfate soils on the Finnish coastal areas and their drainage basins roughly up to the highest shoreline of the ancient Litorina Sea. The data contains the following levels: 1. Acid sulfate soils, 1:250 000 maps: - Probability of the existence of acid sulfate soils - Probability of the existence of coarse-grained acid sulfate soils 2. Acid sulfate soils, profile points on 1:250 000 maps 3. Acid sulfate soils, survey points on 1:250 000 maps 4. Acid sulfate soils, profile point fact sheets on 1:250 000 maps The data gives a general outlook on the properties and occurrence of acid sulfate soils. The regional existence of sulfate soils is presented as a regional map plane using a four-tiered probability classification: high, moderate, low and very low. These classifications are complemented with regional planar data on whether the acid sulfate soil is coarse-grained, since its properties are significantly different from typical fine-grained sulfate soils. The drilling point (profile points and survey points) observations and analysis data are presented as point-like data on the map and as profile point fact sheets linked to points The survey data can be utilised, for example, in the planning and execution of land use and water management as required by environmental protection and land use. The survey scale is 1:20 000-1:50 000. The observation point density is 1-2 / 2 km² on average, and the minimum area of the region-like pattern is usually 6 hectares. The surveys collected data on the lithostratigraphy, existence of sulfide and the depth where found, and the soil pH values. The survey depth is three metres. The laboratory analyses included the determination of elements with the ICP-OES method and pH incubation. The data is published in GTK’s Acid Sulfate Soils map service.
Käyttötarkoitus: 1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa, sekä pintavesien tilan seurannassa ja happamoitumista ja metallikuormitusta ehkäisevässä työssä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa, tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sekä mm. pohdittaessa toimenpiteitä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kartta-aineiston (aluetasojen) käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000. Aineisto ei sovellu yksityiskohtaisten, esimerkiksi tilakohtaisten suojelu / kunnostustoimenpiteiden määrittämiseen. Aineiston perusteella voidaan kohdentaa yksityiskohtaisempia tutkimuksia. / The 1:250 000 scale data on acid sulfate soils is suitable for planning of land use on a general scale, planning and execution of water management and related action plans, monitoring of surface water condition and in the prevention of acidification and metal burden. Moreover, the data can be used in agriculture and forestry, scientific and applied research, and when considering actions that mitigate and prevent problems caused by acid sulfate soils. The scale of the maps (regional planes) is 1:100 000-1:250 000. The data is unsuitable for determining detailed protection / remediation actions, for example, on a farm-specific level. However, the data can be used for finding targets for more detailed surveys.
Käyttökelpoisuus: Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineisto on suunniteltu käytettäväksi mittakaavassa 1:100 000-1:250 000 ja sen käytössä on otettava huomioon, että sulfidien esiintymistä kuvaavat tasot ovat yleistys tai tulkinta maastosta. Todellisuudessa yksittäiseen kuvioon voi maastossa sisältyä huomattavaakin vaihtelua johtuen muun muassa maalajien ja pohjavedenpinnantason vaihteluista. Sulfidin olemassaolon ja esiintymissyvyyden todentamiseen on käytetty eri menetelmiä tai niiden yhdistelmiä: aistinvarainen määritys maastossa, näytteiden laboratorioanalyysit, maastossa mitattu pH sekä pH-inkubaatio. Aistinvarainen määritys on subjektiivinen ja käytettäessä jossain tapauksessa ainoana määritysmenetelmänä, on otettava huomioon virhelähteenä. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Aineistoa voidaan käyttää osoitetussa mittakaavassa apuvälineenä mm. vesienhoidon suunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa sekä kohdentamaan mahdollisia tarkempia tutkimuksia ongelma-alueille. / The general map data on acid sulfate soils is intended to be used in scales 1:100 000-1:250 000. Users should remember that the planes depicting the occurrence of sulfides are a generalisation or an interpretation of the terrain. In reality, an individual pattern might contain significant variation on the field due to the variation of soil types and groundwater table. The existence and depth of occurrence of sulfide has been verified with different methods or combinations thereof: sensory evaluation on the field, laboratory analyses of the samples, pH measured on the field and pH incubation. Sensory evaluation is subjective, and if used as the only analysis method, should be considered a potential source of error. The general survey data on acid sulfate soils cannot be used for detailed farm-specific investigations or for planning farm-specific actions. In the scale specified, the data can be used as an aid in the planning of water management and land use, and targeting more detailed surveys to problematic areas.
Teema avainsana: Ympäristövaikutukset, maaperä, sedimentit, lieju, savi, hiesu, hieta, turve, sulfidi, happamuus / Environmental effects, soils, sediments, gyttja, clay, silt, fine sand, loam, peat, sulfides, pH
Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi: Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:10.4

GTK-SYKE Metatieto:

Metatiedon tiedot  
Metadatan kieli: suomi
Merkistö: 8859part15
Metatiedon päivämäärä: 2017-03-09
Hierarkiataso: tietoaineisto
Metatiedon standardin nimi: ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio: JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste: happamat_sulfaattimaat_1_250000.xml
Ylemmäntason tiedostotunniste: Happamat sulfaattimaat 1:250 000/Acid sulfate soils 1:250 000
Vastuutaho:  
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka: ESPOO
Postinumero: 02150
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi

Takaisin

Aineiston tunnistamistiedot  
Seuraava päivitys:
Luonti: 2013-04-04
Julkaisu: 2013-03-28
Vaihtoehtoinen nimi: Happamat sulfaattimaat 1:250 000
Versio: 1.0
Version päiväys: 2017-02-23
* Esitystapa:
Resurssin tunniste: 1000662
Tunnisteen tyyppi: FI
Aiheluokka: geotieteet
Vastuutaho:  
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka: ESPOO
Postinumero: 02150
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Alan mukainen avainsana:  
Avainsanat: Geologiset kartat, maaperäkartat, happamat sulfaattimaat / geologic maps, surficial geology maps, acid sulfate soils
Asiasanasto: Geosanasto
Paikan mukainen avainsana:  
Avainsanat: Suomi / Finland
Asiasanasto: Geosanasto
Esiintymän mukainen avainsana:  
Avainsanat:
Asiasanasto:
Aikajakson mukainen avainsana:  
Avainsanat: Kvartääri, Holoseeni / Quaternary, Holocene
Asiasanasto: Geosanasto
Muu luokittelu:  
Avainsanat: Ympäristövaikutukset, maaperä, sedimentit, lieju, savi, hiesu, hieta, turve, sulfidi, happamuus / Environmental effects, soils, sediments, gyttja, clay, silt, fine sand, loam, peat, sulfides, pH
Asiasanasto: Geosanasto
INSPIRE:  
Avainsanat: Luonnonriskialueet
Asiasanasto: GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I:  
Avainsanat: geologia
Asiasanasto: GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto:  
Avainsanat:
Asiasanasto:
Tiivistelmä: 1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto sisältää vuodesta 2009 lähtien tuotettua aineistoa happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja ominaisuuksista Suomen rannikkoalueilta ja rannikkoalueiden valuma-alueilta karkeasti muinaisen Litorina-meren korkeimpaan rantatasoon saakka. Aineisto sisältää seuraavat tasot: 1. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen aluetasot: - Sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys -Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys 2. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen tutkimuspisteet 3. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen kartoituspisteet 4. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen pistekortit Aineiston avulla saadaan yleiskäsitys happamien sulfaattimaiden ominaisuuksista ja esiintymisalueista Suomessa. Sulfaattimaiden alueellinen esiintyminen esitetään kartalla aluemaisena tasona luokiteltuna neljään esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavaan luokkaan: suuri, kohtalainen, pieni ja hyvin pieni. Näiden lisämääreenä esitetään tieto aluemaisena tasona siitä, mikäli hapan sulfaattimaa on karkeata maalajia, sillä näiden ominaisuudet poikkeavat merkittävästi tyypillisistä hienorakeisista sulfaattimaista. Kairauspisteiden (tutkimus- ja kartoituspisteet) havainto- ja analyysitiedot esitetään karttapohjalla aluetason päällä pistemäisenä aineistona sekä tutkimuspisteiden osalta pistekorttien muodossa. Tutkimuspisteiltä on enemmän näytteitä ja analyysitietoja kuin kartoituspisteiltä. Kartoitusaineistoa voidaan hyödyntää mm. maankäytön suunnittelussa sekä vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa ympäristön suojelun ja maankäytön näkökulmien ja vaatimusten mukaisesti. Kartoitusmittakaava on 1:20 000-1:50 000. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2/2 km² ja aluemaisen kuvion minimikoko on yleensä 6 ha. Maastokartoitusten yhteydessä on kerätty havaintoja maaperän maalajeista, kerrosjärjestyksestä, sulfidin esiintymisestä ja esiintymissyvyydestä sekä maan pH-arvoista. Kartoitussyvyys on kolme metriä. Laboratorioanalyyseihin kuuluvat muun muassa alkuainemääritykset ICP-OES-menetelmällä ja pH-inkubaatio. Aineisto julkaistaan Geologian tutkimuskeskuksen ”Happamat sulfaattimaat” -karttapalvelussa. / The data on acid sulfate soils in 1:250 000 scale contains material generated since 2009 on the existence and properties of sulfate soils on the Finnish coastal areas and their drainage basins roughly up to the highest shoreline of the ancient Litorina Sea. The data contains the following levels: 1. Acid sulfate soils, 1:250 000 maps: - Probability of the existence of acid sulfate soils - Probability of the existence of coarse-grained acid sulfate soils 2. Acid sulfate soils, profile points on 1:250 000 maps 3. Acid sulfate soils, survey points on 1:250 000 maps 4. Acid sulfate soils, profile point fact sheets on 1:250 000 maps The data gives a general outlook on the properties and occurrence of acid sulfate soils. The regional existence of sulfate soils is presented as a regional map plane using a four-tiered probability classification: high, moderate, low and very low. These classifications are complemented with regional planar data on whether the acid sulfate soil is coarse-grained, since its properties are significantly different from typical fine-grained sulfate soils. The drilling point (profile points and survey points) observations and analysis data are presented as point-like data on the map and as profile point fact sheets linked to points The survey data can be utilised, for example, in the planning and execution of land use and water management as required by environmental protection and land use. The survey scale is 1:20 000-1:50 000. The observation point density is 1-2 / 2 km² on average, and the minimum area of the region-like pattern is usually 6 hectares. The surveys collected data on the lithostratigraphy, existence of sulfide and the depth where found, and the soil pH values. The survey depth is three metres. The laboratory analyses included the determination of elements with the ICP-OES method and pH incubation. The data is published in GTK’s Acid Sulfate Soils map service.
Käyttötarkoitus: 1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa, sekä pintavesien tilan seurannassa ja happamoitumista ja metallikuormitusta ehkäisevässä työssä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa, tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sekä mm. pohdittaessa toimenpiteitä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kartta-aineiston (aluetasojen) käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000. Aineisto ei sovellu yksityiskohtaisten, esimerkiksi tilakohtaisten suojelu / kunnostustoimenpiteiden määrittämiseen. Aineiston perusteella voidaan kohdentaa yksityiskohtaisempia tutkimuksia. / The 1:250 000 scale data on acid sulfate soils is suitable for planning of land use on a general scale, planning and execution of water management and related action plans, monitoring of surface water condition and in the prevention of acidification and metal burden. Moreover, the data can be used in agriculture and forestry, scientific and applied research, and when considering actions that mitigate and prevent problems caused by acid sulfate soils. The scale of the maps (regional planes) is 1:100 000-1:250 000. The data is unsuitable for determining detailed protection / remediation actions, for example, on a farm-specific level. However, the data can be used for finding targets for more detailed surveys.
Myötävaikuttanut taho: Helsingin yliopisto Åbo Akademi Sipoon kunta
Viitedokumentti:


Tietoaineiston kieli: suomi
Status: valmis
Ylläpitotietojen tiedot:  
Ylläpitotiheys: puolivuosittain
Päivityksen laajuus: tietoaineisto
Resurssin/Aineiston rajoitteet:  
Käyttökelpoisuus: Happamien sulfaattimaiden yleiskartta-aineisto on suunniteltu käytettäväksi mittakaavassa 1:100 000-1:250 000 ja sen käytössä on otettava huomioon, että sulfidien esiintymistä kuvaavat tasot ovat yleistys tai tulkinta maastosta. Todellisuudessa yksittäiseen kuvioon voi maastossa sisältyä huomattavaakin vaihtelua johtuen muun muassa maalajien ja pohjavedenpinnantason vaihteluista. Sulfidin olemassaolon ja esiintymissyvyyden todentamiseen on käytetty eri menetelmiä tai niiden yhdistelmiä: aistinvarainen määritys maastossa, näytteiden laboratorioanalyysit, maastossa mitattu pH sekä pH-inkubaatio. Aistinvarainen määritys on subjektiivinen ja käytettäessä jossain tapauksessa ainoana määritysmenetelmänä, on otettava huomioon virhelähteenä. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. Aineistoa voidaan käyttää osoitetussa mittakaavassa apuvälineenä mm. vesienhoidon suunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa sekä kohdentamaan mahdollisia tarkempia tutkimuksia ongelma-alueille. / The general map data on acid sulfate soils is intended to be used in scales 1:100 000-1:250 000. Users should remember that the planes depicting the occurrence of sulfides are a generalisation or an interpretation of the terrain. In reality, an individual pattern might contain significant variation on the field due to the variation of soil types and groundwater table. The existence and depth of occurrence of sulfide has been verified with different methods or combinations thereof: sensory evaluation on the field, laboratory analyses of the samples, pH measured on the field and pH incubation. Sensory evaluation is subjective, and if used as the only analysis method, should be considered a potential source of error. The general survey data on acid sulfate soils cannot be used for detailed farm-specific investigations or for planning farm-specific actions. In the scale specified, the data can be used as an aid in the planning of water management and land use, and targeting more detailed surveys to problematic areas.
Lainmukaiset rajoitteet:  
Saantirajoitteet: lisenssi
Käyttörajoitteet: tekijänoikeus
Lupateksti: © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset:  
Turvaluokittelu: julkinen
Sijaintitiedon esitystapa: vektori
*Prosessointiympäristö: Microsoft Windows 7 Version 6.1 (Build 7601) Service Pack 1; Esri ArcGIS 10.4.1.5686
Sijaintitiedon erotuskyky:
Maantieteellinen kattavuus:  
Länsi: 192076.897700
Itä: 541716.601000
Pohjoinen: 7415754.9997
Etelä: 6637730.405800
Ajallinen kattavuus:  
Aloitus pvm: 2013
Lopetus pvm:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:

Takaisin

Esitystapa (sijaintitieto)  
Sijaintitiedon esitystapa: vektori
Topologian taso: pelkkä geometria
Nimi:
Objektin tyyppi::
Objektien lkm: 8991

Takaisin

Koordinaattijärjestelmä  
Vertausjärjestelmän tunniste:
Arvo: 3067
Nimiavaruus: EPSG

Takaisin

Aineiston laatutiedot
Alkuperätiedot:  
Historia: Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tausta-aineistona on käytetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttoja (1:20 000 ja 1:200 000), GTK:n lentogeofysikaalista aineistoa, GTK:n turvetutkimusten tietoja sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja korkeusaineistoja. Tuotteiden primääriaineistona käytetään maastokartoituksen kenttähavaintoja ja laboratorioanalyysien tuloksia. Kartoitettava alue (Litorina-rajan alapuolinen rannikkoalue) kartoitetaan valuma-aluekohtaisesti (pääjako ja rannikkoalueet). Tuotetut aineistot myös julkaistaan valuma-alueittain. Karttapalvelun tuote käsittää koko Litorina-rajan alapuolisen rannikkoalueen kattavan yhtenäisen saumattoman tason. / The background material for the general survey of acid sulfate soils were the GTK soil maps (1:20 000 and 1:200 000), geophysical data from GTK’s airborne surveys, data from GTK’s peat investigations and the terrain database and elevation data of the National Land Survey of Finland. The primary data of the products are the field observations of the field survey and the laboratory analysis results. The surveyed area (the coastal area below the ancient Litorina shore) is surveyed by drainage basin (main division and coastal areas). The final product will consist of a uniform plane covering the entire coastal area below the ancient Litorina shore.
Prosessointihistoria: Happamien sulfaattimaiden kartoituksen vaiheet ovat: (1) esiselvitys, jossa kootaan tutkimusaineisto sekä tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus (3) laboratorioanalyysit ja inkubaatio sekä (4) kartoitusaineiston käsittely ja viimeistely sekä (5) karttatuotteiden (esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat kartat, karkearakeiset sulfaattimaat, luokitellut havaintopisteet ja pistekortit) laadinta tutkimusaineiston perusteella. Maastokartoitukseen kuuluvat maaperän kairausprofiilien (tutkimus- ja kartoituspisteet) kuvaus 3 m syvyyteen maanpinnasta, maaperänäytteiden otto ja pH-mittaukset. Maastohavainnot tehdään suurimmalta osin tieverkoston läheisyydestä. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km². Maastossa otetuista näytteistä osa valitaan lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin monialkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus- ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri litologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat karttojen laadintaa. Kaikista näytteistä mitataan myös pH 9-19 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio). Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä sekä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat aluemuotoiset kartat digitoidaan ArcMap-ohjelmistolla. Kuvion minimikoko on noin 6 ha. Lähdeaineistona kartanpiirrossa käytetään seuraavia aineistoja: 1. Maastohavainnot ja laboratorioanalyysien tulokset (primääriaineisto) 2. Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:200 000 (GTK) 3. Turvekartoitusaineisto (GTK) 4. Matalalentogeofysiikka (GTK) - Sähkönjohtavuuden imaginäärikomponentti (3 kHz) - Sähkönjohtavuuden reaalikomponentti (3 kHz) - Sähkönjohtavuuden näennäinen ominaisvastus (3 kHz) 5. Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 6. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto 1: 250 000 mittakaavaisessa kartassa esiintymistodennäköisyyteen perustuvia luokkia on neljä: suuri, kohtalainen, pieni, hyvin pieni. Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintyminen kuvataan tasona sulfaattimaiden esiintymisentodennäköisyyttä kuvaavan tason päällä. Tasojen yhdistelmä kertoo sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyden ja tiedon siitä, mikäli alueella on tulkittu esiintyvän karkearakeisia sulfaattimaita. Tasojen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden tarkistaa vastuussa oleva geologi. Kairauspisteiden attribuuttien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella tutkimus- ja kartoituspisteet luokitellaan sulfidikerroksen esiintymissyvyyden perusteella. Tutkimuspisteiden osalta aineistosta koostetaan pisteille kohdennettavat pistekortit. Pistekorteilla esitetään muun muassa maaperän litostratigrafia ja laboratorioanalyysien tulokset. Karttatuotannon lopputuotteena ovat koordinaatistoon sidotut sulfidisedimenttien alueellista esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavat polygonitasot sekä ominaisuuksia kuvaavat tutkimus- ja kartoituspisteet ja pistekortit. Kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan GTK:n geotietojärjestelmään (GTJ). Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 aineistot julkaistaan GTK:n karttapalvelussa. Palvelussa esitetään sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat polygonit, edellisten lisämääreenä karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistä kuvaavat polygonit, tutkimus- ja kartoituspisteet luokiteltuna sulfidikerroksen esiintymissyvyyden mukaan sekä tutkimuspisteiden pistekortit. Kuvauksen mukainen kartoitus ja kartoitusmenetelmien kehitys on alkanut GTK:ssa vuonna 2010 CATERMASS Life+ hankkeen (2010-2012) myötä. / The acid sulfate soil survey consists of the following steps: (1) preliminary research where the survey material is collected and the survey plan is created (2) actual survey on the field (3) laboratory analyses and incubation and (4) processing and finalising the survey data (5) creation of map products (maps indicating the probability of existence, coarse-grained acid sulfate soils, classified observation points and profile point fact sheets) based on the survey data. The field survey consists of the description of soil boring profiles (profile and survey points) down to 3 metres from the ground surface, collection of soil samples and pH measurements. Most of the field surveys are carried out in the vicinity of the road network. The observation point density is 1-2 / 2 km² on average. Some samples collected in the field are sent to a laboratory for a more detailed analysis of multiple elements and possibly grain size distribution and humus content analysis. The samples to be analysed are chosen to represent the surveyed area and various lithologies as well as possible and thus support the creation of maps. The pH of all samples is also measured after an oxidation period (incubation) of 9–19 weeks. Area maps on the probability of the existence of acid sulfate soils and the existence of coarse-grained acid sulfate soils are digitised using ArcMap software. The minimum area of a pattern is approximately 6 hectares. The maps are drawn using the following source materials: 1. Field observations and laboratory analysis results (primary material) 2. Soil maps, scale 1:20 000 and 1:200 000 (GTK) 3. Peat survey data (GTK) 4. Low-altitude airborne geophysics (GTK): - Imaginary component of electrical conductivity (3 kHz) - Real component of electrical conductivity (3 kHz) - Apparent characteristic resistivity of electrical conductivity (3 kHz) 5. Terrain database of the National Land Survey of Finland. 6. Laser scanning data of the National Land Survey of Finland. The 1:250 000 scale map contains four probability classes: high, moderate, low, very low. The existence of coarse-grained sulfate soils is described as a plane above the plane describing the probability of sulfate soil existence. A combination of these planes indicates the probability of sulfate soils and whether the area is interpreted to host coarse-grained sulfate soils. The correctness and uniformity of the planes is verified by the geologist in charge. Profile points and survey points are classified according to boring point attributes and laboratory analysis resultsand the material is used to create a fact sheet for each profile point. The fact sheets present the lithostratigraphy and laboratory analysis results, among other things. The final product of the map production are polygonal planes tied to a coordinate system and depicting the regional probability of the occurrence of sulfide sediments, and the profile and survey points and fact sheets describing the soil properties. Data collected during the survey is stored in the GTK geoinformation system (GTJ). The 1:250 000 data of acid sulfate soils are published in the GTK map service. The service presents the polygons depicting the probability of the occurrence of sulfate soils, complemented with polygons depicting the occurrence of coarse-grained sulfate soils, profile and survey points classified by the depth of occurrence of the sulfide layer and the fact sheets of the profile points. The survey and development of survey methods was started at GTK in 2010 along with the CATERMASS Life+ programme (2010-2012).
Prosessointiympäristö: Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksessa ja kartan piirrossa käytetään ArcGIS 10.1. -paikkatieto-ohjelmistoa sekä GTK:n siihen tuottamia lisäosia (MAAPELI). Tutkimuspisteiden pistekorttien valmistuksessa käytetään seuraavia ohjelmistoja: MS Excel, Strater3 / SedLog, CorelDRAW ja MS Office Publisher. Maastohavaintojen tallentamisessa käytetään GPS-laitetta. / The general survey and map drawing of acid sulfate soils used ArcGIS GIS software and GTK’s plugins (MAAPELI). The point cards of the survey points were made with the following software: MS Excel, Strater3 / SedLog, CorelDRAW and MS Office Publisher. The field observations are stored using a GPS device.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus:  
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
Määrittely:
Määrittelyn päivämäärä:
Toiminto:

Takaisin

Aineiston jakelutiedot  
Jakelija:  
Yhteystiedot:  
Nimi: Aineistomyynti
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Katuosoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postinumero: 02150
Postitoimipaikka: ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti:  
Jakeluformaatin nimi: Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Jakeluformaatin versio: 10.4
Jakeluformaatin määrittely:
Tilausohjeistus:  
Maksut ja maksuaika:
Palvelutunnit:
Tilausohjeet:
Online-osoite (URL): http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa: lataaminen
Offline-jakelu:
Median nimi: online

Takaisin

Kohde- ja ominaisuustiedot  
Ominaisuustiedot: Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen aluetasot

hasu250k_alueet: Ominaisuustaulun "Esiintymisen todennäköisyys" -kenttä kuvaa happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä aluemaisella tasolla luokiteltuna neljään luokkaan. Luokat ovat: "Suuri", "Kohtalainen", "Pieni" ja "Hyvin pieni". "Karkearakeisia happamia kerrostumia" -luokalla kuvataan alueet, joilla happamat sulfattimaat saattavat olla karkearakeisia. Luokka esitetään kartalla pistemäisenä rasterina esiintymistodennäköisyysluokkien päällä, jolloin esiintymistodennäköisyyttä kuvaavat värit ilmentävät myös karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyyttä. Karkearakeiset sulfaattimaat erotetaan tyypillisistä hienorakeisista sulfaattimaista, koska karkeiden maalajien puskurikyky (kyky vastustaa pH:n muutosta lisättäessä happoa) on heikko ja jo alhainenkin sulfidipitoisuus (<0,2 %) voi tuottaa hapettuessaan riittävästi rikkihappoa johtaakseen maaperän merkittävään happamoitumiseen. / The "Esiintymisen todennäköisyys" field in the attribute table describes the probability of occurrence of acid sulfate soils (ASS) classified into four classes. The classes are: “High”, “Moderate”, “Low” and “Very Low”. "Karkearakeisia happamia kerrostumia" class is used to describe the areas where the parent material of the ASS may be coarse grained. The class is visualized as a raster layer on top of the probability class polygons when the underlying colors will indicate also the probability of occurrence of coarse grained ASS. The coarse grained ASS are distinguished from the fine grained ASS because their buffering capacity is typically low and already a low amount of sulfides can lead to severe acidification while exposed to oxygen.

Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen kartoituspisteet

Kartoituspisteet muodostavat happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen varsinaisen havaintopisteverkon, jonka avulla arvioidaan sulfaattimaiden alueellista esiintymistä. Pisteet on kohdistettu tulkinnan mukaisille potentiaalisille sulfaattimaiden esiintymisalueille (pelto-, suo- ja metsämaat). Kartoituspisteillä tutkitaan happaman sulfaattimaan esiintyminen ja hapettumattoman sulfidikerroksen esiintymissyvyys maanpinnasta. Pistetiheys on potentiaalisilla esiintymisalueilla noin 1 / km². Pisteet on luokiteltu seitsemään luokkaan, joilla kerrotaan esiintyykö pisteellä hapanta sulfaattimaata. Luokituksessa kuvataan myös sulfidipitoisen kerroksen alkamissyvyys maanpinnasta ja tieto siitä mikäli sulfidipitoinen kerros on kokonaan hapettunut tai sen alkamissyvyys ei ole tiedossa. Luokkien syvyysarvoissa käytettävä suurempi kuin -merkki tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tapauksessa >1,0-1,5 sulfidipitoinen kerros esiintyy yli 1,0 m syvyydellä maanpinnasta. Tämä siksi, että edellinen luokka on 0-1,0 m, joka jo sisältää lukuarvon 1,0 m maanpinnasta.

hasu250k_kartoituspisteet: Ominaisuustaulun "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS"-kenttä kertoo hapettumattoman sulfidipitoisen kerroksen esiintymissyvyyden maanpinnasta. Arvo 1 kertoo, että sulfidikerros on 0-1,0 m syvyydellä maanpinnasta. Arvo 2 kertoo, että sulfidikerros on >1,0-1,5 m syvyydellä maanpinnasta. Arvo 3 kertoo, että sulfidikerros on >1,5-2,0 m syvyydellä maanpinnasta. Arvo 4 kertoo, että sulfidikerros on >2,0-3,0 m syvyydellä maanpinnasta. Arvo 5 kertoo, että sulfidikerros on kokonaan hapettunut. Arvo 6 kertoo, että piste luokitellaan happamaksi sulfaattimaaksi, mutta että sulfidikerroksen syvyys ei ole tiedossa tai sitä ei ole määritetty. Arvo 7 kertoo, että pistettä ei ole luokiteltu happamaksi sulfaattimaaksi. "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS2"-kenttä sisältää tekstimuodossa saman tiedon kuin "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS"-kenttä. / The mapping points of the acid sulfate soil mapping constitute the actual observation point grid which is used to delineate the occurrence of sulfate soil in the study area. The points are allocated to areas with high likelihood of acid sulfate soils occurrence (e.g. low lying flat cultivated land and peat land). The key observation on the mapping points are the acid sulfate soils identification and the estimation of depth of the unoxidised sulfide layer from the ground surface. The point density is about 1 / / km² on areas of potential existence. The mapping points are classified into 7 classes which indicate whether the point is acid sulfate soil or not and the beginning depth of the reduced sulfide layer from the ground surface. The classification also indicates if the whole sulfide layer is oxidized or if the oxidation depth could not be recognized. The “greater than” –symbol is used at the class names because the same value cannot fall into two different classes. For example the class >1,0-1,5 means that the sulfide layer will exist on depth deeper than 1,0 which is already included on the previous class 0-1,0 m. "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS" field in the attribute table describes the beginning depth of the reduced sulfide layer from the ground surface. Value 1 tells that the sulfide layer begins at 0-1,0 meters depth. Value 2 tells that the sulfide layer begins at >1,0-1,5 m meters depth from the ground surface. Value 3 tells that the sulfide layer begins at >1,5-2,0 meters depth from the ground surface. Value 4 tells that the sulfide layer begins at >2,0-3,0 meters depth from the ground surface. Value 5 tells that the sulfide layer is completely oxidized. Value 6 tells that the point is classified as ASS but the depth of sulfide layer is not known or defined. Value 6 tells that the point is not classified as ASS. "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS2" field contains the same information as the field "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS but in text format.

Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen tutkimuspisteet

Tutkimuspisteet ovat happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen tyyppikairauksia ja niiltä on kattavammin havainto- ja analyysitietoja kuin kartoituspisteiltä. Tutkimuspisteet on valittu kartoituspisteiden perusteella siten, että ne kuvaavat sulfaattimaiden ominaisuuksia tietyllä tutkitulla alueella. Tutkimuspisteiden tiheys suhteessa kartoituspisteisiin on 1/10 – 1/20, riippuen alueesta. Pisteet on luokiteltu kuuteen luokkaan joilla kerrotaan esiintyykö pisteellä hapanta sulfaattimaata. Luokituksessa kuvataan myös sulfidipitoisen kerroksen alkamissyvyys maanpinnasta ja tieto siitä mikäli sulfidipitoinen kerros on kokonaan hapettunut. Luokkien syvyysarvoissa käytettävä yhtä suurempi kuin -merkki tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tapauksessa >1,0-1,5 sulfidipitoinen kerros esiintyy yli 1,0 m syvyydellä maanpinnasta. Tämä siksi, että edellinen luokka on 0-1,0 m, joka jo sisältää lukuarvon 1,0 m maanpinnasta.

hasu250k_tutkimuspisteet: Ominaisuustaulun "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS"-kenttä kertoo hapettumattoman sulfidipitoisen kerroksen esiintymissyvyyden maanpinnasta seuraavasti: 1 - Sulfidikerroksen alkamissyvyys 0-1,0 m syvyydellä, 2 - Sulfidikerroksen alkamissyvyys >1,0-1,5 m syvyydellä, 3 - Sulfidikerroksen alkamissyvyys >1,5-2,0 m syvyydellä, 4 - Sulfidikerroksen alkamissyvyys >2,0-3,0 m syvyydellä, 5 - Sulfidikerros kokonaan hapettunut, 6 - Ei hapan sulfaattimaa. Ominaisuustaulun "HAVAINTOTUNNUS"-kenttä sisältää jokaisen yksittäisen tutkimuspisteen yksilöivän havaintotunnuksen. / The study points of the acid sulfate soil mapping are the type profiles with more detailed description on lithostratigraphy and chemical analyses. The sites for type profiles are chosen based on the observations of the mapping point grid and they describe the properties of the acid sulfate soils in a specific depositional area. The ratio on the amounts of the study points and the mapping points varies from 1/10 to 1/20 depending on the area. The study points are classified into 6 classes which indicate whether the point is acid sulfate soil or not and the beginning depth of the reduced sulfide layer from the ground surface. The classification also indicates if the whole sulfide layer is oxidized. The “greater than” –symbol is used at the class names because the same value cannot fall into two different classes. For example the class >1,0-1,5 means that the sulfide layer will exist on depth deeper than 1,0 which is already included on the previous class 0-1,0 m. "SULFIDIKERROKSEN_SYVYYS" field in the attribute table describes the beginning depth of the reduced sulfide layer from the ground surface as follows: 1 - Sulfide layer begins at 0-1,0 m depth, 2 - Sulfide layer begins at >1,0-1,5 m depth, 3 - Sulfide layer begins at >1,5-2,0 m depth, 4 - Sulfide layer begins at >2,0-3,0 m depth, 5 - Sulfide layer totally oxidized, 6 - Non Acid sulfate soil. “HAVAINTOTUNNUS”-field in the attribute table contains the individual observation ids of the observation points.

 

Takaisin