meta

Tiivistelmä:
Abstract:
Maaperän rakennettavuusselvityksissä yhdistetään maan pintamallista laskettu rinnekaltevuus, maalajitieto sekä arvio alueellisista pehmeikköjen paksuuksista. Pehmeikköjen paksuudet voidaan arvioida kairaustietojen sekä maasto- ja lentogeofysikaalisten mittausten avulla. Maaperän rakennettavuutta määriteltäessä keskeisiä tekijöitä ovat: 1) maaperän kerrosten kantavuus, routivuus, kokoonpuristuvuus ja kaivettavuus, 2) kantavan pohjan syvyys pehmeiköillä, 3) maanpinnan kaltevuus, 4) maa- ja kallioaineksen käyttökelpoisuus ja 5) pohjavesi (Kauranne et al. 1972). Tekijät 1-3 ja 5 vaikuttavat perustamistapaan. Kovan pohjan syvyyden tunteminen on tärkeää oikeiden pohjarakennustoimenpiteiden valitsemiseksi. Maan kaltevuudella on merkitystä erityisesti laajoja alueita rakennettaessa, jolloin maan tasaustarve on suuri. Kaltevat hienoainesvaltaiset rinteet, kuten esimerkiksi jokiuomat, ovat herkkiä sortumiselle. Pääasiassa karkearakeisista maalajeista koostuvat kerrostumat ja muodostumat, eli harjut ja muut jäätikköjokikerrostumat sekä soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat, ovat rakentamisen kannalta hyviä. Ne eivät roudi, ne kantavat hyvin eivätkä ne juurikaan painu kasaan. Rakentamisen kannalta haastavia ovat usein jyrkät maastonmuodot sekä lievealueiden mahdolliset saviset ja silttiset välikerrokset. Tiiviit pohjamoreenikerrokset ovat yleensä hyvin kantavia ja rakennettavuudeltaan hyviä. Moreenimaiden rakennettavuutta kuitenkin heikentävät kaivuvaikeus (kivisyys ja lohkareisuus) sekä moreenin mahdollinen routivuus ja stabilointitarve. Yleisesti hienorakeisten maalajien ongelmana on niiden routivuus ja huono läjitettävyys. Savi- ja silttimaiden rakennettavuutta parantaa kuivakuoren muodostuminen kerrosten pinnalle. Eloperäiset maalajit (lieju, turve) ovat rakennusteknillisesti vaikeita huonon kantavuuden ja suuren kokoonpuristuvuuden vuoksi. Kalliomaat ovat ongelmattomia rakentamisen kannalta kantavuutensa ja routimattomuutensa johdosta, mutta vaativat usein louhintaa. Täytemaa-alueet ovat rakentamisen kannalta erityisen haastavia niiden vaihtelevien geoteknisten ominaisuuksien vuoksi. Rakennettavuuskartassa täytemaita ei ole luokiteltu tarkemmin eikä niiden rakennettavuusominaisuuksiin oteta kantaa. Rakennettavuusselvitysten maastotutkimuksissa tarkastellaan alueen morfologiaa, maalajien laatua ja kerrosjärjestystä, maaperän kerrostumien paksuutta sekä mahdollisesti maaperän sähkönjohtavuusominaisuuksia pehmeikköjen paksuustulkintaa varten. Maaperän rakennettavuutta voidaan käyttää apuna maankäytön maakunta- ja yleiskaavatasoisessa suunnittelussa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tulee tehdä tarkempia maaperätutkimuksia rakennusalustan laadun, maaperän geoteknisten ominaisuuksien ja kantavan pohjan syvyyden selvittämiseksi.
/
This survey on the construction conditions of superficial deposits combines the slope gradient calculated from the digital elevation model, superficial deposit data and an assessment of the thickness of regional fine-grained sediments. The thicknesses of fine-grained sedimentcan be assessed on the basis of drilling data as well as terrain and airborne geophysical measurements. When determining the construction conditions of the superficial deposits, the central factors are: 1) load-bearing capacity of sediment layers, frost susceptibility, compressibility and excavatability, 2) depth of load-bearing base with fine-grained sedimentareas, 3) topography gradient, 4) usability of superficial deposits and bedrock material, and 5) groundwater (Kauranne et al.1972). Factors 1-3 and 5 affect the foundation method. Knowledge of the depth of the hard base is vital for selecting the correct foundation building methods. Topography gradient is particularly important for the construction of expansive areas, where the need for ground levelling is high. Slopes of predominantly fine material, such as watercourses, are susceptible to collapse. The majority of coarse-grained sediment types comprise strata and formations, i.e. eskers and other glaciofluvial deposits, as well as littoral strata (shore deposits) comprising gravel and sand, are good for construction purposes. They are not susceptible to frost, they have good load-bearing capacities and do not become depressed. From the construction perspective, the steep terrain forms and the possible clay and silt intermediate layers of bordering areas. Compact basal moraine layers usually have good load-bearing and construction suitability characteristics. However, the construction conditions of moraine is compromised by excavation difficulties (abundance of rocks and boulders), as well as potential frost susceptibility and stabilisation requirement. In general, the problem with fine-grained sediment is frost susceptibility and poor sorting characteristics. The construction conditions of clay and silt sediments is improved by forming a dry cover on the surfaces of the layers. From the perspective of civil engineering, organic sediment types (gyttja, peat) are difficult due to poor load-bearing capacity and poor compressibility. Bedrock areas are problem-free in respect to construction due to load-bearing capacity and non-frost-susceptibility, but often require excavation. Man-made ground areas are particularly challenging for construction due to their varying geotechnical properties. In the construction condition map, man-made ground have not been classed in more detail and no opinions as to construction conditions are provided. The field surveys for construction condition studies inspects the morphology of the area, quality of sediment types and layer sequence, thickness of sediment strata, and possibly the electrical conductivity properties of the sediment for the purpose of interpreting thicknesses of fine-grained sediment. Construction conditions of superficial deposits can be used as an aid in land use planning in provincial and zoning plans. Prior to the commencement of actual construction work, more detailed field surveys must be conducted to clarify the quality of the construction base, the geotechnical properties of the sediment, and the depth of the load-bearing base.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Maaperän rakennettavuusaineistoa voidaan käyttää apuna maankäytön maakunta- ja yleiskaava -tasoisessa suunnittelussa. Sen avulla voidaan paikantaa rakentamisen kannalta vaikeat alueet siinä vaiheessa, kun muutoksille on vielä mahdollisuus. Perustamiskustannuksiltaan kalleimmilla alueilla kannattaa suosia suurempia kerrosneliömääriä tai harkita alueen käyttämistä virkistysalueena.
/
The construction conditions of superficial deposits dataset can be used as an aid in land use planning in provincial and zoning plans. The dataset can be used to locate the difficult areas in respect to construction at a stage when it is still possible to make alterations. In areas with more costly foundation expenses, it is worth favouring larger square metre quantities or consider using the area as a recreational area.
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Tässä esitetty maaperän rakennettavuusluokitus on käyttökelpoinen maakunta- ja yleiskaavatasoilla tehtävään maaperän rakennettavuuden arviointiin. Asemakaavavaiheessa ja ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tarvitaan tarkempia maaperätutkimuksia rakennusalustan laadun, maaperän geoteknisten ominaisuuksien ja kantavan pohjan syvyyden varmistamiseksi. Maaperän rakennettavuusominaisuudet ovat kaikilla alueilla vain suuntaa-antavia. Tarvittaessa rakennettavuusselvityksiä voidaan täydentää esimerkiksi tarkemmilla kairauksilla sekä tiedoilla pohjaveden pinnan korkeudesta ja maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Rakennettavuusselvityksissä ei ole tarkasteltu tulvien tai luonnonarvojen merkitystä alueelliseen rakentamiseen, vaan selvitykset on tehty geologisten tietojen ja tulkintojen perusteella. Täytemaa-alueiden rakennettavuusominaisuuksiin ei ole tässä luokituksessa otettu kantaa. Kallioalueet on esitetty omana luokkanaan ja niiden yhteydessä on joillakin tutkimusalueilla laskettu rinnekaltevuus. Muilta osin kallioalueiden rakennettavuusominaisuuksiin ei ole otettu kantaa. Kartoittamattomat, rakennetut alueet on esitetty omana luokkanaan ilman arviota rakennettavuusominaisuuksista. Pehmeikköjen paksuudet voidaan arvioida kairaustietojen sekä maasto- ja lentogeofysikaalisten mittausten avulla. Sähkömagneettisiin mittaustuloksiin sisältyy usein erilaisten metallirakennelmien, kuten sähkölinjojen ja rautateiden sekä suurten teollisuushallien aiheuttamia häiriöitä. Näistä aiheutuu paikallisia virheitä myös tulkintatulokseen. Lentogeofysiikan mittausten lentokorkeus ja mittauslinjojen väli saattaa vaihdella ja eri vuosina mittaukset on voitu tehdä erilaisilla laitteistoilla ja eri lentokoneella.
/
The classification of construction conditions of superficial deposits shown here is suitable for assessing construction conditions conducted on provincial and zoning plan levels. During the urban planning stage and prior to the commencement of actual construction work, more detailed field surveys must be conducted to clarify the quality of the construction base, the geotechnical properties of the sediment, and the depth of the load-bearing base. It should be noted that the characteristics of construction conditions of superficial deposits for all areas are only directive. If necessary, construction suitability reports can be supplemented with, for instance more precise drilling and details about the groundwater level and the possible degree of contamination of the sediments. The construction condition surveys have not investigated the significance of floods or natural values on regional construction, rather the reports have been compiled on the basis of geological data and interpretations. No stand has been taken concerning the construction condition characteristics of man-made ground areas in this classification. The bedrock areas are shown as their own category and the slope gradient has been calculated for some of the survey areas. In all other respects, no position has been taken on the construction condition characteristics of bedrock areas. Unmapped, built-up areas are shown in their own category without any estimates as to construction condition characteristics. The thicknesses of fine-grained sediment can be assessed on the basis of drilling data as well as field and airborne geophysical measurements. Electromagnetic measurement results often include disturbances caused by a variety of metal structures, such as power lines, railways and large industrial buildings. These also cause local errors in the interpretation findings. The flight height for airborne geophysical measurements and the gap between measurement lines sometimes varies and over the years measurements may have been made using different equipment and aircraft.
Teema avainsana:
Theme keyword:
kaavoitus / planning, rakennusgeologiset kartat / engineering geology maps, maaperäkartat / surficial geology maps, paikkatietojärjestelmät / geographic information systems, painovoimamenetelmät / gravity methods, kairaus / rotary drilling, hienorakeinen aines / fine-grained materials, kantavuus / bearing capacity, luokitus / classification, rinteet/slopes
Koordinaattijärjestelmä:
Reference system identifier:
EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi:
Distribution format:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa




Aineiston formaatti:
Data format:
10.4.1

GTK-SYKE Metatieto
GTK-SYKE Metadata

Metatiedon tiedot
Metadata
 
Metadatan kieli:
Metadata language:
suomi/finnish
englanti/english
Merkistö:
Character set:
8859part15
Metatiedon päivämäärä:
Date:
2018-04-27
Hierarkiataso:
Hierarchy level:
tietoaineistosarja/series
Metatiedon standardin nimi:
Standard name:
ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio:
Standard version:
JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste:
File identifier:
Ylemmäntason tiedostotunniste:
Parent identifier:
Maaperän rakennettavuus/Construction conditions of superficial deposits
Vastuutaho
Metadata point of contact
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Fax-numero:
Fax number:
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi

Takaisin/Back

Aineiston tunnistamistiedot
Data identification
 
Seuraava päivitys:
Next updating:
Luonti:
Creation:
2006-01-01
Julkaiseminen:
Date of publication:
2018-01-01
Vaihtoehtoinen nimi:
Alternate name:
Versio:
Version:
1.0
Version päiväys:
Version date:
2006-01-01
Esitystapa
Presentation
Resurssin tunniste:
Resource identifier
Tunnisteen tyyppi:
Identifier
Aiheluokka:
Topic category:
geotieteet/geoscientific information
Vastuutaho
Responsible party
 
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact
 
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Osoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Postinumero:
Post number:
02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Avainsanat
Keywords
 
Ala
Discipline
 
Avainsanat:
Keywords:
aluegeologia / areal geology, taajamageologia / urban geology, maaperägeologia / surficial geology, rakennusgeologia / engineering geology, yhdyskuntasuunnittelu / community planning
Asiasanasto:
Thesaurus:
Finto
Paikka
Place
 
Avainsanat:
Keywords:
Suomi / Finland
Asiasanasto:
Thesaurus:
Finto
Esiintymä
Stratum
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Aikajakso
Temporal
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Muu luokittelu
Additional keywords
 
Avainsanat:
Keywords:
kaavoitus / planning, rakennusgeologiset kartat / engineering geology maps, maaperäkartat / surficial geology maps, paikkatietojärjestelmät / geographic information systems, painovoimamenetelmät / gravity methods, kairaus / rotary drilling, hienorakeinen aines / fine-grained materials, kantavuus / bearing capacity, luokitus / classification, rinteet/slopes
Asiasanasto:
Tesaurus:
Finto
INSPIRE
INSPIRE
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I
GEMET I
 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Thesaurus:
GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto  
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Tiivistelmä:
Abstract:
Maaperän rakennettavuusselvityksissä yhdistetään maan pintamallista laskettu rinnekaltevuus, maalajitieto sekä arvio alueellisista pehmeikköjen paksuuksista. Pehmeikköjen paksuudet voidaan arvioida kairaustietojen sekä maasto- ja lentogeofysikaalisten mittausten avulla. Maaperän rakennettavuutta määriteltäessä keskeisiä tekijöitä ovat: 1) maaperän kerrosten kantavuus, routivuus, kokoonpuristuvuus ja kaivettavuus, 2) kantavan pohjan syvyys pehmeiköillä, 3) maanpinnan kaltevuus, 4) maa- ja kallioaineksen käyttökelpoisuus ja 5) pohjavesi (Kauranne et al. 1972). Tekijät 1-3 ja 5 vaikuttavat perustamistapaan. Kovan pohjan syvyyden tunteminen on tärkeää oikeiden pohjarakennustoimenpiteiden valitsemiseksi. Maan kaltevuudella on merkitystä erityisesti laajoja alueita rakennettaessa, jolloin maan tasaustarve on suuri. Kaltevat hienoainesvaltaiset rinteet, kuten esimerkiksi jokiuomat, ovat herkkiä sortumiselle. Pääasiassa karkearakeisista maalajeista koostuvat kerrostumat ja muodostumat, eli harjut ja muut jäätikköjokikerrostumat sekä soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat, ovat rakentamisen kannalta hyviä. Ne eivät roudi, ne kantavat hyvin eivätkä ne juurikaan painu kasaan. Rakentamisen kannalta haastavia ovat usein jyrkät maastonmuodot sekä lievealueiden mahdolliset saviset ja silttiset välikerrokset. Tiiviit pohjamoreenikerrokset ovat yleensä hyvin kantavia ja rakennettavuudeltaan hyviä. Moreenimaiden rakennettavuutta kuitenkin heikentävät kaivuvaikeus (kivisyys ja lohkareisuus) sekä moreenin mahdollinen routivuus ja stabilointitarve. Yleisesti hienorakeisten maalajien ongelmana on niiden routivuus ja huono läjitettävyys. Savi- ja silttimaiden rakennettavuutta parantaa kuivakuoren muodostuminen kerrosten pinnalle. Eloperäiset maalajit (lieju, turve) ovat rakennusteknillisesti vaikeita huonon kantavuuden ja suuren kokoonpuristuvuuden vuoksi. Kalliomaat ovat ongelmattomia rakentamisen kannalta kantavuutensa ja routimattomuutensa johdosta, mutta vaativat usein louhintaa. Täytemaa-alueet ovat rakentamisen kannalta erityisen haastavia niiden vaihtelevien geoteknisten ominaisuuksien vuoksi. Rakennettavuuskartassa täytemaita ei ole luokiteltu tarkemmin eikä niiden rakennettavuusominaisuuksiin oteta kantaa. Rakennettavuusselvitysten maastotutkimuksissa tarkastellaan alueen morfologiaa, maalajien laatua ja kerrosjärjestystä, maaperän kerrostumien paksuutta sekä mahdollisesti maaperän sähkönjohtavuusominaisuuksia pehmeikköjen paksuustulkintaa varten. Maaperän rakennettavuutta voidaan käyttää apuna maankäytön maakunta- ja yleiskaavatasoisessa suunnittelussa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tulee tehdä tarkempia maaperätutkimuksia rakennusalustan laadun, maaperän geoteknisten ominaisuuksien ja kantavan pohjan syvyyden selvittämiseksi.
/
This survey on the construction conditions of superficial deposits combines the slope gradient calculated from the digital elevation model, superficial deposit data and an assessment of the thickness of regional fine-grained sediments. The thicknesses of fine-grained sedimentcan be assessed on the basis of drilling data as well as terrain and airborne geophysical measurements. When determining the construction conditions of the superficial deposits, the central factors are: 1) load-bearing capacity of sediment layers, frost susceptibility, compressibility and excavatability, 2) depth of load-bearing base with fine-grained sedimentareas, 3) topography gradient, 4) usability of superficial deposits and bedrock material, and 5) groundwater (Kauranne et al.1972). Factors 1-3 and 5 affect the foundation method. Knowledge of the depth of the hard base is vital for selecting the correct foundation building methods. Topography gradient is particularly important for the construction of expansive areas, where the need for ground levelling is high. Slopes of predominantly fine material, such as watercourses, are susceptible to collapse. The majority of coarse-grained sediment types comprise strata and formations, i.e. eskers and other glaciofluvial deposits, as well as littoral strata (shore deposits) comprising gravel and sand, are good for construction purposes. They are not susceptible to frost, they have good load-bearing capacities and do not become depressed. From the construction perspective, the steep terrain forms and the possible clay and silt intermediate layers of bordering areas. Compact basal moraine layers usually have good load-bearing and construction suitability characteristics. However, the construction conditions of moraine is compromised by excavation difficulties (abundance of rocks and boulders), as well as potential frost susceptibility and stabilisation requirement. In general, the problem with fine-grained sediment is frost susceptibility and poor sorting characteristics. The construction conditions of clay and silt sediments is improved by forming a dry cover on the surfaces of the layers. From the perspective of civil engineering, organic sediment types (gyttja, peat) are difficult due to poor load-bearing capacity and poor compressibility. Bedrock areas are problem-free in respect to construction due to load-bearing capacity and non-frost-susceptibility, but often require excavation. Man-made ground areas are particularly challenging for construction due to their varying geotechnical properties. In the construction condition map, man-made ground have not been classed in more detail and no opinions as to construction conditions are provided. The field surveys for construction condition studies inspects the morphology of the area, quality of sediment types and layer sequence, thickness of sediment strata, and possibly the electrical conductivity properties of the sediment for the purpose of interpreting thicknesses of fine-grained sediment. Construction conditions of superficial deposits can be used as an aid in land use planning in provincial and zoning plans. Prior to the commencement of actual construction work, more detailed field surveys must be conducted to clarify the quality of the construction base, the geotechnical properties of the sediment, and the depth of the load-bearing base.
Käyttötarkoitus:
Purpose:
Maaperän rakennettavuusaineistoa voidaan käyttää apuna maankäytön maakunta- ja yleiskaava -tasoisessa suunnittelussa. Sen avulla voidaan paikantaa rakentamisen kannalta vaikeat alueet siinä vaiheessa, kun muutoksille on vielä mahdollisuus. Perustamiskustannuksiltaan kalleimmilla alueilla kannattaa suosia suurempia kerrosneliömääriä tai harkita alueen käyttämistä virkistysalueena.
/
The construction conditions of superficial deposits dataset can be used as an aid in land use planning in provincial and zoning plans. The dataset can be used to locate the difficult areas in respect to construction at a stage when it is still possible to make alterations. In areas with more costly foundation expenses, it is worth favouring larger square metre quantities or consider using the area as a recreational area.
Myötävaikuttaneet tahot:
Credits:
Kaupungit. Kunnat. Maanmittauslaitos.
Viitedokumentti:
Reference document:
http://tupa.gtk.fi/metaviite/maaperan_rakennettavuusluokitus.pdf


Tietoaineiston kieli:
Language:
suomi/finnish
englanti/english
Status:
Status:
valmis/completed
Ylläpitotietojen tiedot
Maintenance information
 
Ylläpitotiheys:
Update frequency:
tarvittaessa/as needed
Päivityksen laajuus:
Update scope:
tietoaineistosarja/series
Resurssin/Aineiston rajoitteet
Limitations
 
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:
Tässä esitetty maaperän rakennettavuusluokitus on käyttökelpoinen maakunta- ja yleiskaavatasoilla tehtävään maaperän rakennettavuuden arviointiin. Asemakaavavaiheessa ja ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tarvitaan tarkempia maaperätutkimuksia rakennusalustan laadun, maaperän geoteknisten ominaisuuksien ja kantavan pohjan syvyyden varmistamiseksi. Maaperän rakennettavuusominaisuudet ovat kaikilla alueilla vain suuntaa-antavia. Tarvittaessa rakennettavuusselvityksiä voidaan täydentää esimerkiksi tarkemmilla kairauksilla sekä tiedoilla pohjaveden pinnan korkeudesta ja maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Rakennettavuusselvityksissä ei ole tarkasteltu tulvien tai luonnonarvojen merkitystä alueelliseen rakentamiseen, vaan selvitykset on tehty geologisten tietojen ja tulkintojen perusteella. Täytemaa-alueiden rakennettavuusominaisuuksiin ei ole tässä luokituksessa otettu kantaa. Kallioalueet on esitetty omana luokkanaan ja niiden yhteydessä on joillakin tutkimusalueilla laskettu rinnekaltevuus. Muilta osin kallioalueiden rakennettavuusominaisuuksiin ei ole otettu kantaa. Kartoittamattomat, rakennetut alueet on esitetty omana luokkanaan ilman arviota rakennettavuusominaisuuksista. Pehmeikköjen paksuudet voidaan arvioida kairaustietojen sekä maasto- ja lentogeofysikaalisten mittausten avulla. Sähkömagneettisiin mittaustuloksiin sisältyy usein erilaisten metallirakennelmien, kuten sähkölinjojen ja rautateiden sekä suurten teollisuushallien aiheuttamia häiriöitä. Näistä aiheutuu paikallisia virheitä myös tulkintatulokseen. Lentogeofysiikan mittausten lentokorkeus ja mittauslinjojen väli saattaa vaihdella ja eri vuosina mittaukset on voitu tehdä erilaisilla laitteistoilla ja eri lentokoneella.
/
The classification of construction conditions of superficial deposits shown here is suitable for assessing construction conditions conducted on provincial and zoning plan levels. During the urban planning stage and prior to the commencement of actual construction work, more detailed field surveys must be conducted to clarify the quality of the construction base, the geotechnical properties of the sediment, and the depth of the load-bearing base. It should be noted that the characteristics of construction conditions of superficial deposits for all areas are only directive. If necessary, construction suitability reports can be supplemented with, for instance more precise drilling and details about the groundwater level and the possible degree of contamination of the sediments. The construction condition surveys have not investigated the significance of floods or natural values on regional construction, rather the reports have been compiled on the basis of geological data and interpretations. No stand has been taken concerning the construction condition characteristics of man-made ground areas in this classification. The bedrock areas are shown as their own category and the slope gradient has been calculated for some of the survey areas. In all other respects, no position has been taken on the construction condition characteristics of bedrock areas. Unmapped, built-up areas are shown in their own category without any estimates as to construction condition characteristics. The thicknesses of fine-grained sediment can be assessed on the basis of drilling data as well as field and airborne geophysical measurements. Electromagnetic measurement results often include disturbances caused by a variety of metal structures, such as power lines, railways and large industrial buildings. These also cause local errors in the interpretation findings. The flight height for airborne geophysical measurements and the gap between measurement lines sometimes varies and over the years measurements may have been made using different equipment and aircraft.
Lainmukaiset rajoitteet
Lecal constraints
 
Saantirajoitteet:
Access constraints:
lisenssi/license
Käyttörajoitteet:
Use constraints:
tekijänoikeus/copyright
Lupateksti:
Copyright:
© Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset
Security constraints
 
Turvaluokittelu:
Classification:
julkinen/unclassifield
Sijaintitiedon erotuskyky:
Spatial resolution:
Maantieteellinen kattavuus
Geographic bounding box
 
Länsi:
West:
83819
Itä:
East:
732909
Pohjoinen:
North:
7776467
Etelä:
South:
6637114
Ajallinen kattavuus
Temporal reference
 
Aloitus pvm:
Start date:
Lopetus pvm:
End date:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:
Description:

Takaisin/Back

Esitystapa (sijaintitieto)
Portrayal
 
Sijaintitiedon esitystapa:
Spatial representation type:
rasteri/grid
Topologian taso:
Topology level:
pelkkä geometria/geometry only
Nimi:
Name:
Objektin tyyppi:
Type:
Objektien lkm:
Count:
7

Takaisin/Back

Koordinaattijärjestelmä
Coordinate system
 
Vertausjärjestelmän tunniste
Reference system identifier
Arvo:
Code:
3067
Nimiavaruus:
Namespace:
EPSG

Takaisin/Back

Aineiston laatutiedot
Data quality information
Alkuperätiedot
Source
 
Historia:
History:
Prosessoinnissa käytetyt aineistot vaihtelevat laadultaan ja tarkkuudeltaan riippuen ajankohdasta, milloin rakennettavuusominaisuus on laskettu tietylle alueelle. Lähtöaineistona on käytetty GTK:n ”Maaperä 1:20 000” -aineistoa sekä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa tai maastotietokannan korkeuskäyristä laskettua korkeusmallia, jota on mahdollisesti tarkennettu kunnilta tai kaupungeilta saaduilla pistemäisillä korkeustiedoilla. Hienoainesvaltaisten maalajien eli pehmeikköjen (savi, hiesu, hieno hieta) paksuustulkinnassa on käytetty apuna geofysikaalista lentomittausaineistoa, painovoimamittauksia, maatutkaustietoja ja kairaustietoja. Maaperän kerrosten ominaisuuksien selvittämiseen soveltuvat radiometriset ja sähkömagneettiset mittaukset. Radiometriset mittaukset heijastavat maa- ja kallioperän kuivan, useimmiten alle yhden metrin paksuisen pintakerroksen ominaisuuksia. Sähkömagneettisilla lentomittauksilla saadaan tietoa maa- ja kallioperän sähkönjohtavuudesta useiden kymmenien metrien syvyyteen. Lentomittausaineistosta tehtyjä paksuustulkintoja voidaan tarkentaa maastossa tehtävillä johtavuusluotauksilla, joiden avulla saadaan tarkempi kuva tutkittavan alueen ominaisuuksista, kuten ominaisvastuksesta. Sähkönjohtavuudet ovat suuruudeltaan erilaisia eri maalajeissa, mutta myös eri alueilla samoissakin maalajeissa. Sähkömagneettisen lentomittausaineiston käyttö pehmeikköjen paksuuden arvioimisessa perustuu hienorakeisten maalajien ympäristöään parempaan sähkönjohtokykyyn. Savikoiden johtavuus vaihtelee Suomessa rannikon merellisten savien noin 500 mS/m:tä sisämaan Itämeren järvivaiheiden savikerrostumien noin 10 mS/m arvoihin. Karkeiden maalajien johtavuudet ovat tyypillisesti välillä 1-10 mS/m ja kallioperä on useimmiten vielä selvästi huonommin sähköä johtavaa. Tulkinnan edellytyksenä on, että lentokorkeuden lisäksi tunnetaan maaperän johtokyky. Tarkempien maastomittausten puuttuessa joudutaan käyttämään arvioita, joiden avulla saadaan yleiskuva pehmeikköjen paksuusvaihtelusta. Pehmeikköjen johtavuuteen vaikuttaa maa-aineksen laadun lisäksi sen kosteus. Kuivat pintakerrokset johtavat sähköä selvästi huonommin kuin pohjaveden pinnan alapuoliset kerrostumat. Sähkömagneettisiin mittaustuloksiin sisältyy myös erilaisten metallirakennelmien, kuten sähkölinjojen ja rautateiden sekä suurten teollisuushallien aiheuttamia häiriöitä. Näistä aiheutuu paikallisia virheitä myös tulkintatulokseen. Tutkimusalueella voidaan tehdä maastotarkasteluja, joiden tarkoituksena on tarkentaa olemassa olevaa maaperäkarttaa. Maastotarkastelun aikana kiinnitetään huomiota hienosedimenttien ja moreenien koostumukseen, alueelliseen morfologiaan, pohjavesiolosuhteisiin ja pintakivisyyteen ja -lohkareisuuteen. Alueen erityispiirteet voidaan huomioida rakennettavuuskartassa esimerkiksi tarkentamalla maalajikuvioiden rajoja tai muuttamalla laskennallista luokitusta vastaamaan paremmin paikallisia olosuhteita. Usein rakennettavuuteen liittyvät erityispiirteet on kuitenkin esitetty rakennettavuuskartan sijaan erillisessä tutkimusselostuksessa. Harkinnan mukaan selvitykseen voidaan liittää tietoa luonnon- tai kulttuuriarvoiltaan merkittävistä kohteista, joille ei lähtökohtaisesti rakenneta. Lisäksi selvitykseen voidaan ottaa mukaan geokemiallisia tietoja sekä tehdä tarkempi selvitys alueen täytemaiden geoteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista. Karttaan voidaan myös rajata tulvavaara-alueeksi tunnistetut alueet.
/
The datasets used in the processing vary by quality and accuracy depending on the time when construction suitability characteristics have been calculated for a specific area. GTK’s “Superficial deposits 1:20 000/1:50 000” dataset was used as the baseline data, as well as National Land Survey of Finland’s laser scanning dataset or the elevation model calculated from the contours of the terrain database, which has possibly been further elaborated using the point elevation data provided by the municipalities or cities. In the interpretation of the thicknesses of fine-grained sediment areas (clay, silt, finer fine sand), assistance was provided by airborne geophysical dataset, gravity measurements, ground penetrating radar data, and drilling data. Radiometric and electromagnetic measurements are suitable for the clarification of the properties of sediment layers. Radiometric measurements reflect the characteristics of sediment and bedrock’s dry superficial deposits that are often less than a metre in thickness. Electromagnetic aerial measurements provide information about the electrical conductivity of the sediment and bedrock to a depth of dozens of metres. Thickness interpretations made from airborne geophysical data can be further specified using conductivity sounding conducted in the terrain. Using these, a more accurate picture of the characteristics of the area in question can be obtained, such as electrical resistivity. Electrical conductivity values vary in size and by sediment type, but there can also be differences in different areas with the same sediment types. The use of electromagnetic airborne survey datasets for estimating the thicknesses of fine-grained sedimentareas is based on better electrical conductivity qualities than the areas surrounding finely grained sediment types. The conductivity of clay sediments varies from the approximately 500 mS/m for marine clays on Finland’s coastline to the approximately 10 mS/m values for inland clay strata from the Baltic Sea lake stages. The conductivity scores for coarser sediment types are typically between 1-10 mS/m and the bedrock has often even more distinctly poorer electrical conductivity qualities. In addition to flight altitude, one of the prerequisites for the interpretation is that the conductivity of the sediment type is known. In the absence of more precise field measurements, it was necessary to use estimates in order to gain a general picture of the variation in the thicknesses of fine-grained sediment areas. The conductivity of the fine-grained sedimentsis not only affected by the quality of the sediments, but also its dampness. Dry surface layers have electrical conductivity that is distinctly poorer than the strata lying below the groundwater table. Electromagnetic measurement results also include disturbances caused by a variety of metal structures, such as power lines, railways and large industrial buildings. These also cause local errors in the interpretation findings. A field inspections can be conducted in the survey area, the intention of which is to elaborate on the existing map of superficial deposits. During the course of the field inspection, attention is paid to the composition of fine sediments and moraines, regional morphology, groundwater conditions, surface rockiness, and surface boulder content. The special characteristics of the area can be highlighted in the construction condition map by, for example further specifying the boundaries of sediment type patterns or by changing the calculated classification to better correspond to local conditions. However, special characteristics related to construction conditions are often shown in separate survey reports instead of being shown on a construction condition map. With due consideration, sites with significant natural or cultural values that have no primary intention for construction can be added to the report. Furthermore, the report can incorporate geochemical information and a more detailed statement of the area's geotechnical and chemical characteristics. Areas identified as being at risk of flooding can also be demarcated on the map.
Prosessointihistoria:
Process step:
Maaperän rakennettavuusominaisuustulkinta muodostetaan maaperätietojen, pehmeikköjen arvioitujen paksuuksien sekä korkeusaineistosta muodostetun rinnekaltevuusmallin avulla. Maa-perän rakennettavuusluokitukset ja aineistojen luokitusprosessit vaihtelevat riippuen ajankohdasta, milloin rakennettavuusominaisuudet on laskettu alueelle. Rakennettavuusaineistojen ruutukoko vaihtelee 2 metristä 50 metriin. GTK:n tekemien rakennettavuuskarttojen rakennettavuusluokitus pohjautuu VTT:n laatimaan luokitukseen ja se on julkaistu 1992 Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeissa (KUPO-92).

Rakennettavuusluokitus Hyvinkään, Järvenpään, Klaukkalan, Sipoon ja Tuusulan detaljialueilla (2006):
Rakennettavuusaineiston luokituksen pohjana on käytetty Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeita (KUPO -92). Alueen maaperä on jaettu kuuteen rakennettavuusluokkaan. Kallioalueet, täytemaa-alueet ja kartoittamattomat, rakennetut alueet on esitetty omina luokkinaan ilman, että näiden alueiden rakennettavuusominaisuuksiin on otettu kantaa. Maaperän kerrostieto pohjautuu GTK:n ”Maaperä 1:20 000” -aineistoon, jota on tarkennettu maastotutkimuksilla. Maastossa tehtyjen tarkennusten perusteella osalle alueista laadittiin päivitetty maaperäkartta mittakaavassa 1:5 000. Pehmeikköjen paksuustulkinta perustuu GTK:n lentogeofysiikan mittausaineistoon. Tulkinnan tueksi alueilla on myös tehty tarkentavia pistemäisiä sähkönjohtavuusmittauksia ja tulkintoja on lisäksi verrattu alueelta saatavilla oleviin maaperäkairauksiin. Klaukkalan tutkimusalueella tehtiin lisäksi porakonekairauksia maapeitteiden paksuuden ja kalliopinnan tason varmistamiseksi. Rinnekaltevuudet perustuvat kuntien tuottamiin korkeuskäyriin ja -pisteisiin. Tarvittaessa korkeusaineistoa on täydennetty MML:n maastotietokannan korkeuskäyrillä. Rakennettavuusaineiston ruutukoko on 5 metriä.
Luokitus
• Erittäin hyvä: tasaiset alueet, joissa aines karkearakeista hiekkaa, soraa tai soramoreenia
• Hyvä: tasaiset ja loivat alueet, joissa aines hiekkaista moreenia tai karkeaa hietaa sekä tasaiset, alle 2,5 metrin paksuiset pehmeikköalueet
• Keskinkertainen: topografialtaan jyrkät alueet, joissa maa-aines karkearakeista hiekkaa tai moreenia sekä 2,5-4,5 metrin paksuiset pehmeikköalueet
• Melko huono: 4,5-13 metrin paksuiset pehmeikköalueet
• Huono: topografialtaan erittäin jyrkät alueet, joissa maa-aines karkearakeista hiekkaa tai moreenia sekä 13-25 metrin paksuiset pehmeikköalueet
• Heikko: yli 25 metrin paksuiset pehmeikköalueet sekä eloperäiset kerrostumat
• Kalliomaat
• Täytemaa
• Vesistö

Hyvinkään, Järvenpään, Klaukkalan, Sipoon ja Tuusulan detaljialueiden rakennettavuusominaisuuksia on kuvattu tarkemmin ”KallioINFO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntasuunnittelua ja kalliorakentamista varten” -loppuraportissa: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2004_3.pdf


Rakennettavuusluokitus Tampereen alueella (2009):
Rakennettavuusaineiston luokituksen pohjana on käytetty Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeita (KUPO -92). Alueen maaperä on jaettu kuuteen rakennettavuusluokkaan. Kallioalueet, täytemaa-alueet ja kartoittamattomat rakennetut alueet on esitetty omina luokkinaan ilman, että näiden alueiden rakennettavuusominaisuuksiin on otettu kantaa. Luokittelussa on kuitenkin huomioitu kalliomaiden kohdalla rinnekaltevuus (<5%, 5-15%, 15-30%, >30%). Maaperän kerrostieto pohjautuu GTK:n ”Maaperä 1:20 000” -aineistoon. Tutkimusalueelta tehty pehmeikköjen (savi, hiesu, hieno hieta) paksuustulkinta pohjautuu pääasiassa GTK:n geofysikaalisiin lentomittausaineistoihin sekä kairaustietoihin. Rinnekaltevuus on laskettu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. Alueella tehtiin myös muutamia maastotarkistuksia rakennettavuuskartan tueksi. Aluekohtaiset erityispiirteet on kuvattu tarkemmin tutkimusraportissa. Rakennettavuusaineiston ruutukoko on 50 metriä.
Luokitus
• I Erittäin hyvä: tasaiset sora- ja hiekka-alueet
• II Hyvä: tasaiset ja loivat moreeni- ja hieta-alueet ja loivat hiekka- tai sora-alueet sekä ohuet pehmeikköalueet, jotka ovat loivia ja tasaisia.
• IIIa Keskinkertainen: pehmeikköalueet, joiden paksuus on 2,5-4,5 m ja kaltevuus alle 30%.
• IIIb Keskinkertainen: jyrkät hiekka-, sora-, moreeni- tai hieta-alueet.
• IV Melko huono: pehmeikköalueet, joiden paksuus on 4,5-13 m ja maaston kaltevuus alle 30%.
• Va Huono: pehmeiköt, jotka ovat jyrkkärinteisiä tai paksuudeltaan 13-25 m.
• Vb Huono: erittäin jyrkät hiekka-, sora-, hieta- ja moreenialueet sekä 13-25 m paksut pehmeikköalueet.
• VI Heikko: eloperäiset kerrostumat sekä pehmeiköt, joiden paksuus on yli 25 m.
• Kalliomaat
o Kalliomaa (rinnekaltevuus <5%)
o Kalliomaa (rinnekaltevuus 5-15%)
o Kalliomaa (rinnekaltevuus 15-30%)
o Kalliomaa (rinnekaltevuus >30%)
• Muut alueet
o Kartoittamaton tai rakennettu alue
o Täytemaa
o Vesistö

Tampereen seudun maaperän rakennettavuusominaisuuksia on kuvattu tarkemmin TAATA-Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishankkeen loppuraportissa: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k_2142_2009_15.pdf

Rakennettavuusluokitus Porin alue (2009):
Rakennettavuusaineiston luokituksen pohjana on käytetty Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeita (KUPO-92). Alueen maaperä on jaettu kuuteen rakennettavuusluokkaan. Kallioalueet, täytemaa-alueet ja kartoittamattomat rakennetut alueet on esitetty omina luokkinaan ilman, että näiden alueiden rakennettavuusominaisuuksiin on otettu kantaa. Porin rakennettavuusaineistoon kuuluu myös alue, jossa karkeiden maalajien alla esiintyy mahdollisesti hienosedimenttejä. Tälle alueelle ei ole omaa rakennettavuusluokkaansa, vaan sen rajaus on esitetty erillisenä tasona. Lisäksi pehmeikköalueet, joilta ei ollut luotettavaa paksuustulkintaa, on jätetty luokittelematta. Maaperän kerrostieto pohjautuu GTK:n ”Maaperä 1:20 000” -aineistoon. Pehmeikköjen paksuustulkinta perustuu alueelta käytettävissä olleisiin kairaustietoihin sekä GTK:n lentogeofysiikan mittausaineistoon. Alueella tehtiin maastotarkastelu, jonka yhteydessä tarkasteltiin alueen morfologiaa ja moreenialueiden koostumusta sekä tehtiin sähkönjohtavuusmittauksia lentogeofysiikan tulkintaa varten. Rinnekaltevuus on laskettu MML:n laserkeilauskorkeusaineistosta. Rakennettavuusaineiston ruutukoko on 2 metriä.
Luokitus
• Rakennettavuusominaisuudet hyvät:
o Maalaji: Hk, Mr Rinnekaltevuus: ≤3° Paksuus: -
• Rakennettavuusominaisuudet normaalit
o Maalaji: Hk, Mr Rinnekaltevuus: >3-8° Paksuus: -
o Maalaji: Ht, HtM Rinnekaltevuus: ≤8° Paksuus: -
o Maalaji: Hienosedimentti Rinnekaltevuus: - Paksuus: ≤2,5 m
• Rakennettavuusominaisuudet keskinkertaiset
o Maalaji: Hk, Mr Rinnekaltevuus: >8-17° Paksuus: -
o Maalaji: Ht, HtM Rinnekaltevuus: >8-17°Paksuus: -
o Maalaji: Hienosedimentti Rinnekaltevuus: - Paksuus: >2,5-4,5 m
o Maalaji: Orgaaninen maalaji Rinnekaltevuus: - Paksuus: ≤2,5 m
• Rakennettavuusominaisuudet melko vaativat
o Maalaji: Hienosedimentti Rinnekaltevuus: - Paksuus: >4,5-13 m
o Maalaji: Orgaaninen maalaji Rinnekaltevuus: - Paksuus: >2,5-4,5 m
• Rakennettavuusominaisuudet vaativat
o Maalaji: Hk, Mr Rinnekaltevuus: >17° Paksuus: -
o Maalaji: Ht, HtM Rinnekaltevuus: >17° Paksuus: -
o Maalaji: Hienosedimentti Rinnekaltevuus: - Paksuus: >13 m
o Maalaji: Orgaaninen maalaji Rinnekaltevuus: - Paksuus: >4,5 m
• Ei arvoa
o Kallioalue, Kartoittamaton, Täytemaa, Vesistö, Pehmeikköalueet, joilta ei paksuustulkintaa

Porin rakennettavuusominaisuuksia on kuvattu tarkemmin GeoSatakunta -hankkeen loppuraportissa: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_183.pdf
/
The interpretation of construction condition characteristics is formed using made from superficial deposit data, estimated thicknesses of fine-grained sediment areas and a slope gradient data calculated from the elevation model. Classification and datasets of construction condition maps vary according to the time when the characteristics were calculated for the area in question. The grid size for the construction condition dataset varies between 2 metres to 50 metres. The construction condition maps produced by GTK are based on the classifications specified by VTT (Technical Research Centre of Finland) published in the 1992 Civil Engineering Ground Survey Guidelines (KUPO-92). Construction conditions of superficial deposits for the detailed areas of Hyvinkää, Järvenpää, Klaukkala, Sipoo and Tuusula (2006):
The Civil Engineering Ground Survey Guidelines (KUPO-92) have been used as the basis for the classification of the construction condition dataset. The area has been divided into six construction condition categories. Bedrock areas, man-made groundareas, and uncharted, constructed areas are shown in their own category without any position stated on the construction suitability of these areas. Information about surficial strata is based on GTK’s “Superficial deposits 1:20 000/1:50 000” dataset that has been further elaborated using field surveys. On the basis of further specifications conducted in the field, an updated map of superficial deposits was made for some of the areas at a scale of 1:5 000. The interpretation of the thicknesses of fine-grained sedimentareas is based on GTK's airborne geophysical survey data. In order to provide assistance with interpretation, further elaborations of point-like electrical conductivity measurements have been made and interpretations have also been compared to available geological drilling data from the area. In addition, machine drilling was conducted in the Klaukkala survey area with the intention of verifying the thickness of overburden and the bedrock level. Slope gradients are based on the contours and point elevations produced by the local authorities. Wherever necessary, the elevation data has been supplemented with the elevation contours produced by the National Land Survey of Finland (NLS). The grid size for the construction suitability dataset is five (5) metres.
Classification
• Very good: topographically plain areas where the material is coarse sand, gravel or gravel moraine
• Good: topographically plain area and gently sloping areas where the material is sandy till (moraine) or coarse silt, as well as fine-grained sediment areas with a thickness less than 2.5 metres
• Average: topographically steep slopes where the material is coarsely grained sand or moraine and with fine-grained sediment areas of a thickness of 2.5-4.5 metres
• Moderate: fine-grained sediment areas with a thickness of 4.5-13 metres
• Adequate: topographically very steep slopes where the material is coarsely grained sand or moraine and with fine-grained sediment areas of a thickness of 13-25 metres
• Poor: fine-grained sediment areas with a thickness in excess of 25 metres and organic sediments
• Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till)
• Artificial (man-made) ground, land fill
• Water

The construction condition characteristics for the detailed areas of Hyvinkää, Järvenpää, Klaukkala, Sipoo and Tuusula are described in more detail in the final report named “KallioINFO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntasuunnittelua ja kalliorakentamista varten”: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2004_3.pdf

Construction conditions of superficial deposits in the Tampere area (2009):
The Civil Engineering Ground Survey Guidelines (KUPO-92) have been used as the basis for the classification of the construction condition dataset. The area has been divided into six construction condition categories. Bedrock areas, artificial (man-made) ground areas, and uncharted, constructed areas are shown in their own category without any position stated on the construction condition of these areas. Nevertheless, classification has taken into consideration the slope gradient in bedrock areas (<5%, 5-15%, 15-30%, >30%). Information about surficial strata is based on GTK’s “Superficial deposits 1:20 000/1:50 000” dataset. The interpretations of thicknesses of fine-grained sediment areas (clay, silt, finer fine sand) is primarily based on GTK’s airborne geophysical survey datasets and drilling data. Slope gradient has been calculated using the laser scanning dataset of the National Land Survey of Finland (NLS). A few field inspections were also conducted in the area in support of the construction condition map. Special characteristics pertaining to specific areas are described in more detail in the survey report. The grid size for the construction condition dataset is fifty (50) metres.
Classification
• I Very good: topographically plain gravel and sandy areas
• II Good: topographically plain and gently sloping moraine and fine sand areas or gravel areas, as well as thin fine-grained sediment areas that are gently sloping and topographically plain.
• IIIa Average: fine-grained sediment areas with thicknesses of 2.5-4.5 metres and slope less than 30%.
• IIIb Average: steep sand, gravel, moraine or fine sand slopes.
• IV Moderate: fine-grained sediment areas with thicknesses of 4.5-13 metres and slope less than 30%.
• Va Adequate: fine-grained sediment with steep slopes or with thicknesses of 13-25 metres.
• Vb Adequate: very steep sand, gravel, fine sand and moraine slopes, as well as fine-grained sediment areas with thicknesses of 13-25 metres.
• VI Poor: organic sediments, as well as fine-grained sediment with thicknesses in excess of 25 metres.
• Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till)
o Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till) (slope <5%)
o Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till) (slope 5-15%)
o Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till) (slope 15-30%)
o Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till) (slope >30%)
• Other areas
o Unmapped area
o Artificial (man-made) ground, land fill
o Water

The construction condition characteristics of the Tampere district are described in more detail in the final report of the urban geological mapping and developing project in the Tampere city region, theTAATA Project: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k_2142_2009_15.pdf

Construction conditions of superficial deposits in the Pori area (2009):
The Civil Engineering Ground Survey Guidelines (KUPO-92) have been used as the basis for the classification of the construction condition dataset. The area has been divided into six construction condition categories. Bedrock areas, man-made ground areas, and uncharted, constructed areas are shown in their own category without any position stated on the construction condition of these areas. The construction condition dataset for Pori also includes an area in which there are possible occurrences of fine sediment lying below the coarse sediment types. This area does not have its own construction condition category, rather the demarcation of this area is shown as a separate layer. Furthermore, the fine-grained sediment areas for which no reliable thickness interpretation was available have been left unclassified. Information about surficial strata is based on GTK’s “Superficial deposits 1:20 000/1:50 000” dataset. The interpretation of the thicknesses of fine-grained sediments is based on the existing drilling data for the area and GTK's airborne geophysical survey data. A field inspection was conducted in the area, in connection with which the morphology of the area and the composition of moraine areas was checked, and electrical conductivity measurements were carried out for the purpose of airborne geophysical interpretation. Slope gradient has been calculated from the laser scanning dataset of the National Land Survey of Finland (NLS). The grid size for the construction condition dataset is two (2) metres.
Classification
• Good construction conditions
o Base sediment: Sand, Sandy till Slope: ≤3° Thickness: -
• Normal construction conditions
o Base sediment: Sand, Sandy till Slope: >3-8° Thickness: -
o Base sediment: Coarser fine sand Slope: ≤8° Thickness: -
o Base sediment: Fine-grained sediment Slope: - Thickness: ≤2.5 m
• Average construction conditions
o Base sediment: Sand, Sandy till Slope: >8-17° Thickness: -
o Base sediment: Coarser fine sand Slope: >8-17° Thickness: -
o Base sediment: Fine-grained sediment Slope: - Thickness: >2.5-4.5 m
o Base sediment: Organic sediment Slope: - Thickness: ≤2,5 m
• Adequate construction conditions
o Base sediment: Fine-grained sediment Slope: - Thickness: >4.5-13 m
o Base sediment: Organic sediment Slope: - Thickness: >2.5-4.5 m
• Demanding construction conditions
o Base sediment: Sand, Sandy till Slope: >17° Thickness: -
o Base sediment: Coarser fine sand Slope: >17° Thickness: -
o Base sediment: Fine-grained sediment Slope: - Thickness: >13 m
o Base sediment: Organic sediment Slope: - Thickness: >4.5 m
• No value
o Bedrock, at or near surface (less than 1 m, generally till), Unmapped area, Artificial (man-made) ground land fill, Water, Fine-grained sediment areas with no thickness interpretation

Pori’s construction condition characteristics are described in more detail in the final report for the GeoSatakunta project: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_183.pdf
Prosessointiympäristö:
Processing environment:
ArcMapTM
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus
Data quality report - Regulation
 
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-conformity:
Määrittely:
Definition:
Määrittelyn päivämäärä:
Definition date:
Toiminto:
Operation:

Takaisin/Back

Aineiston jakelutiedot
Distribution
 
Jakelija
Distributor
 
Yhteystiedot
Contact
 
Nimi:
Name:
Aineistomyynti
Organisaatio:
Organisation:
Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:
omistaja/owner
Puhelinnumero:
Phone number:
0295030000
Katuosoite:
Address:
PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postinumero:Post number 02151
Postitoimipaikka:
Post office:
ESPOO
Sähköpostiosoite:
E-mail:
geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti
Distribution format
 
Jakeluformaatin nimi:
Format name:
Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa




Jakeluformaatin versio:
Version:
10.4.1
Jakeluformaatin määrittely:
Specification:
Tilausohjeistus
Order process
 
Maksut ja maksuaika:
Fees and payment time:
Palvelutunnit:
Planned available date time:
Tilausohjeet:
Ordering instruction:
Online-osoite (URL):
Online-address:
http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa:
Delivery method:
lataaminen/download
Offline-jakelu:
Off-line distribution:
Median nimi:
Media name:
on-line/online

Takaisin/Back

Kohde- ja ominaisuustiedot
Feature and attribute information
 
Ominaisuustiedot:
Attribute information:

 

Takaisin/Back