meta

Tiivistelmä:
Abstract:		1:20 000 merigeologinen digitaalinen aineisto sisältää 1970-luvulta lähtien merenpohjan käytön suunnitteluun, raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, meriympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Merigeologisen kartoitusaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupa-asioissa on otettava yhteyttä merigeologian aineistovastaavaan. Lupaviranomaisena toimii Pääesikunta. Kartoitusmittakaava on pääsääntöisesti ollut 1:20 000. Aineistossa on esitetty pintamaalajina ylin luotausaineistosta erotettavissa oleva maalaji. Yleensä tämä kuvastaa pohjan ylintä kerrosta noin 0,5-1 metrin paksuudelta. Pintamaalajimaakuvion minimikoko on yleensä 20x20 metriä. Pintamaalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia kohteita ja muodostumia, kuten kaasupitoisia sedimenttejä, läjitysalueita, purkausaukkoja, lohkareita ja aallonmerkkejä.
/
The 1:20 000 marine geology digital data set contains material produced from the 1970s onwards for the planning of sea floor use, for the research and inventory of resources, for the management of the marine environment and for scientific research. The use of marine geological mapping data requires a license and in such matters the official agency responsible for such material should be contacted. The licensing authority is the Defence Command. The mapping scale has mainly been 1:20 000. In the material, a topmost surface sediment is clearly distinguishable in the sounding data. Usually this represents the upper layer of the sea floor about 0.5-1 m in thickness. The minimum areal size of the surface sediment pattern is usually 20x20 metres. Besides the surface sediments, the data set displays variably developed geological sites and formations such as gaseous sediments, dredging and dumping areas, pockmarks, boulders and ripple (wave) marks.
Käyttötarkoitus:
Purpose: 		Merigeologinen 1:20 000 aineisto soveltuu käytettäväksi alueellisessa merialueidenkäytön suunnittelussa, merenpohjan raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa ja opetuksessa, sekä tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Aineisto ei sovellu yksityiskohtaiseen paikallisen tason suunnitteluun tai tutkimukseen. Merigeologisen kartoitusaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupa-asioissa on otettava yhteyttä merigeologian aineistovastaavaan. Lupaviranomaisena toimii Pääesikunta.
/
The 1:20 000 marine geology data set can be applied to the planning of the use of marine areas, to the mapping and inventory of sea floor resources, to environmental management and to educational purposes, as well as used in scientific and applied research. The data set is not suitable for detailed planning or research at the local level. The use of marine geological mapping data requires a license and in such matters the official agency responsible for such material should be contacted. The licensing authority is the Defence Command.
Käyttökelpoisuus:
Use limitation: 		Merigeologista aineistoa ei pidä sellaisenaan, ilman lisäselvityksiä, käyttää tarkoituksiin, joissa tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, kuten rakennesuunnitteluun.
/
Without further investigations, the marine geology data should not be considered for uses that require detailed information such as structural design.
Teema avainsana:
Theme keyword: 		merisedimentit, merigeologia, glasiaalimuodostumat/marine sediments, marine geology, glacial features
Koordinaattijärjestelmä:
Reference system identifier:		EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi:
Distribution format: 		Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:
Data format:		10.1

GTK-SYKE Metatieto
GTK-SYKE Metadata

Metatiedon tiedot
Metadata		  
Metadatan kieli:
Metadata language:		 suomi/finnish
englanti/english
Merkistö:
Character set:		 8859part15
Metatiedon päivämäärä:
Date:		 2018-10-26
Hierarkiataso:
Hierarchy level:		 tietoaineisto/dataset
Metatiedon standardin nimi:
Standard name:		 ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio:
Standard version:		 JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste:
File identifier:
Ylemmäntason tiedostotunniste:
Parent identifier:		 Merigeologinen kartta 1:20 000/Marine Geology Digital data set 1:20 000
Vastuutaho
Metadata point of contact 		 
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact 		 
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Fax-numero:
Fax number:		 0295032901
Osoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Postinumero:
Post number:		 02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi

Takaisin/Back

Aineiston tunnistamistiedot
Data identification		  
Seuraava päivitys:
Next updating:
Luonti:
Creation:		 2013-01-01
Julkaiseminen:
Date of publication:		 2013-01-01
Vaihtoehtoinen nimi:
Alternate name:		 Merigeologinen kartta 1:20 000
Versio:
Version:		 1.0
Version päiväys:
Version date:		 2013-01-01
Esitystapa
Presentation
Resurssin tunniste:
Resource identifier
Tunnisteen tyyppi:
Identifier
Aiheluokka:
Topic category:		 geotieteet/geoscientific information
Vastuutaho
Responsible party 		 
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Yhteystiedot
Contact 		 
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Osoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Postinumero:
Post number:		 02151
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi
Avainsanat
Keywords 		 
Ala
Discipline 		 
Avainsanat:
Keywords:		 geologiset kartat/geologic maps
Asiasanasto:
Thesaurus:		 Geosanasto
Paikka
Place 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Suomi, Itämeri, Suomenlahti, Saaristomeri, Pohjanlahti, Merenkurkku, Perämeri/Finland, Baltic Sea, Gulf of Finland, Archipelago Sea, Gulf of Bothnia, Merenkurkku, Bothnian Bay
Asiasanasto:
Thesaurus:		 Geosanasto
Esiintymä
Stratum 		 
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Aikajakso
Temporal 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Kvartääri, holoseeni/Quaternary, Holocene
Asiasanasto:
Tesaurus:		 Geosanasto
Muu luokittelu
Additional keywords 		 
Avainsanat:
Keywords:		 merisedimentit, merigeologia, glasiaalimuodostumat/marine sediments, marine geology, glacial features
Asiasanasto:
Tesaurus:		 Geosanasto
INSPIRE
INSPIRE 		 
Avainsanat:
Keywords:		 Geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:		 GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I
GEMET I 		 
Avainsanat:
Keywords:		 geologia
Asiasanasto:
Thesaurus:		 GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto  
Avainsanat:
Keywords:
Asiasanasto:
Tesaurus:
Tiivistelmä:
Abstract:		 1:20 000 merigeologinen digitaalinen aineisto sisältää 1970-luvulta lähtien merenpohjan käytön suunnitteluun, raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, meriympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Merigeologisen kartoitusaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupa-asioissa on otettava yhteyttä merigeologian aineistovastaavaan. Lupaviranomaisena toimii Pääesikunta. Kartoitusmittakaava on pääsääntöisesti ollut 1:20 000. Aineistossa on esitetty pintamaalajina ylin luotausaineistosta erotettavissa oleva maalaji. Yleensä tämä kuvastaa pohjan ylintä kerrosta noin 0,5-1 metrin paksuudelta. Pintamaalajimaakuvion minimikoko on yleensä 20x20 metriä. Pintamaalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia kohteita ja muodostumia, kuten kaasupitoisia sedimenttejä, läjitysalueita, purkausaukkoja, lohkareita ja aallonmerkkejä.
/
The 1:20 000 marine geology digital data set contains material produced from the 1970s onwards for the planning of sea floor use, for the research and inventory of resources, for the management of the marine environment and for scientific research. The use of marine geological mapping data requires a license and in such matters the official agency responsible for such material should be contacted. The licensing authority is the Defence Command. The mapping scale has mainly been 1:20 000. In the material, a topmost surface sediment is clearly distinguishable in the sounding data. Usually this represents the upper layer of the sea floor about 0.5-1 m in thickness. The minimum areal size of the surface sediment pattern is usually 20x20 metres. Besides the surface sediments, the data set displays variably developed geological sites and formations such as gaseous sediments, dredging and dumping areas, pockmarks, boulders and ripple (wave) marks.
Käyttötarkoitus:
Purpose:		 Merigeologinen 1:20 000 aineisto soveltuu käytettäväksi alueellisessa merialueidenkäytön suunnittelussa, merenpohjan raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa ja opetuksessa, sekä tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Aineisto ei sovellu yksityiskohtaiseen paikallisen tason suunnitteluun tai tutkimukseen. Merigeologisen kartoitusaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupa-asioissa on otettava yhteyttä merigeologian aineistovastaavaan. Lupaviranomaisena toimii Pääesikunta.
/
The 1:20 000 marine geology data set can be applied to the planning of the use of marine areas, to the mapping and inventory of sea floor resources, to environmental management and to educational purposes, as well as used in scientific and applied research. The data set is not suitable for detailed planning or research at the local level. The use of marine geological mapping data requires a license and in such matters the official agency responsible for such material should be contacted. The licensing authority is the Defence Command.
Myötävaikuttaneet tahot:
Credits:		 Maakuntien liitot. Maanmittauslaitos. Merenkulkulaitos. Metsähallitus. Ympristöministeriö. Puolustusvoimat, Posiva
Viitedokumentti:
Reference document:


Tietoaineiston kieli:
Language:		 suomi/finnish
englanti/english
Status:
Status:		 jatkuva/on going
Ylläpitotietojen tiedot
Maintenance information 		 
Ylläpitotiheys:
Update frequency:		 tarvittaessa/as needed
Päivityksen laajuus:
Update scope:		 tietoaineisto/dataset
Resurssin/Aineiston rajoitteet
Limitations 		 
Käyttökelpoisuus:
Use limitation:		 Merigeologista aineistoa ei pidä sellaisenaan, ilman lisäselvityksiä, käyttää tarkoituksiin, joissa tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, kuten rakennesuunnitteluun.
/
Without further investigations, the marine geology data should not be considered for uses that require detailed information such as structural design.
Lainmukaiset rajoitteet
Lecal constraints 		 
Saantirajoitteet:
Access constraints:		 lisenssi/license
Käyttörajoitteet:
Use constraints:		 rajoitettu/restricted
Lupateksti:
Copyright:		 © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset
Security constraints 		 
Turvaluokittelu:
Classification:		 luottamuksellinen/confidential
Sijaintitiedon erotuskyky:
Spatial resolution:
Maantieteellinen kattavuus
Geographic bounding box 		 
Länsi:
West:		 83819
Itä:
East:		 732909
Pohjoinen:
North:		 7776467
Etelä:
South:		 6637114
Ajallinen kattavuus
Temporal reference 		 
Aloitus pvm:
Start date:
Lopetus pvm:
End date:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:
Description:

Takaisin/Back

Esitystapa (sijaintitieto)
Portrayal		  
Sijaintitiedon esitystapa:
Spatial representation type:		 vektori/vector
Topologian taso:
Topology level:		 pelkkä geometria/geometry only
Nimi:
Name:
Objektin tyyppi:
Type:
Objektien lkm:
Count:		 170

Takaisin/Back

Koordinaattijärjestelmä
Coordinate system		  
Vertausjärjestelmän tunniste
Reference system identifier
Arvo:
Code:		 3067
Nimiavaruus:
Namespace:		 EPSG

Takaisin/Back

Aineiston laatutiedot
Data quality information
Alkuperätiedot
Source 		 
Historia:
History:		 Maaperäkartoituksen tausta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttoja, Merenkulkulaitoksesta saatuja syvyystietoja ja Geologian tutkimuskeskuksen maaperägeologisia tutkimuksia. Merenpohjan maalajialueiden tulkinta perustuu Geologian tutkimuskeskuksen tekemiin akustis-seismisiin luotauksiin ja näytteenottoon.
/
The base maps of the National Land Survey of Finland (NLS) have been used as a background data set in mapping surficial (Quaternary) deposits as well as depth data obtained from the Finnish Marine Administration (now transferred to the Finnish Transport Agency) and from the Quaternary geology studies of the Geological Survey of Finland (GTK). The interpretation of seafloor sediment areas is based on acoustic-seismic surveying and sampling by the GTK.
Prosessointihistoria:
Process step: 		Merigeologinen kartoitusprosessi koostuu ennakkotöistä, kenttätöistä ja aineiston viimeistelytöistä. Ennakkotyöt käsittävät tausta-aineistona tarvittavien karttojen, syvyystietojen ja aikaisempien tutkimusten keräämisen ja valmistelun sekä kenttätöiden suunnittelun. Kenttätyöt käsittävät akustis-seismisiä luotauksia ja näytteenottoa. Näytteet on käsitelty ja kuvattu pääsääntöisesti kenttätöiden yhteydessä. Kenttätyömenetelmät ovat muuttuneet yhä tarkemmiksi. Kehitystä on tapahtunut esimerkiksi paikannusmenetelmissä ja luotauslaitteistoissa. Paikannus: Paikannusmenetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet aikojen saatossa. 1960-luvulta alkaen ja osin vielä 1980-luvulla oli käytössä erilaisia radiopaikannusmenetelmiä. Decca-järjestelmässä (60-80 -luku) tarkkuus oli luokkaa +/-300 metriä. Kahden maa-aseman radiopaikannusjärjestelmän (80-90 -luku) tarkkuus oli käytännössä luokkaa +/- 10- 50 metriä. 3-4 maa-aseman radiopaikannusjärjestelmän (1989-1999) tarkkuus oli +/- 5 metriä. GPS-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994. Käytössä on ollut alusta asti differentiaalikorjaus, jolloin järjestelmän tarkkuus on +/- 2 metriä. Luotauslaitteistot: 30/210 kHz:n kaikuluotain oli käytössä vuoteen 1994 asti. Sen jälkeen käytössä on ollut laajaspektrinen 28 kHz:n kaikuluotain. Viistokaikuluotain on otettu käyttöön 1983. Aluksi käytössä oli 100 kHz:n analoginen viistokaikuluotain. Digitaalinen järjestelmä (100/500 kHz) on otettu käyttöön 2009. Monikeilakaikuluotain otettiin käyttöön vuonna 2004 (200 kHz). Reflektioseismisessä luotauksessa on käytetty erilaisia laitteistoja 60-luvulta alkaen. Käytössä on ollut mm. Air gun, sekä Boomer-tyyppiset akustisseismiset laitteistot. Näytteenotto: Näytteenotossa on käytetty tärykairaa, mäntäluotainta, GEMAX- ja Box Corer-tyyppistä pintanäytteenotinta sekä Van Veen-noudinta. Tiedonkeruu: Vuoteen 1995 asti akustis-seismiset mittaustulokset rekisteröitiin piirturipaperille. Vuonna 1995 otettiin käyttöön digitaalinen tiedonkeruujärjestelmä, jossa GPS-tieto on integroitu akustis-seismiseen luotausdataan. Aineiston viimeistelytyöt käsittävät kartan laadinnan akustis-seismisten luotausten tulkinnan perusteella käyttäen apuna näytetietoja ja -kuvauksia. Tulkinta- ja karttatuotantomenetelmät ovat muuttuneet ajan kuluessa. Aineiston tulkinta tapahtui aluksi luotauslaitteistojen piirturitulosteilta, joiden pohjalta geologiset rajapinnat tulkittiin ja digitoitiin tiedostoiksi. Tulkinnan apuna käytettiin näytteenotolla saatuja/varmistettuja tietoja merenpohjan maalajeista. Yhdistämällä näin saadut luotauslinjojen maalajitiedot tausta-aineistoista saatuihin tietoihin tuotettiin merenpohjan pintamaalajikartta. Karttatuotannossa on siirrytty vaiheittain digitaalisessa muodossa tapahtuvaan tulkintaan. Tulkinta täysin digitaalisesta aineistosta oli mahdollista vuonna 1995.
/
The marine geological mapping process consists of preliminary work, fieldwork and data completion work. The preliminary work consists of the collection and preparation of the necessary base maps, depth data and compilation of previous studies as well as fieldwork planning. The fieldwork includes acoustic-seismic surveying and sampling. Usually, samples have been processed and described during fieldwork. Fieldwork methods have become increasingly accurate. For example, there has been development in positioning methods and in acoustic-seismic surveying equipment. Positioning: these methods have changed and evolved over time. From the 1960s, various radio positioning methods were used, in part until the 1980s. With the Decca system (1960s-1980s), the accuracy was within the range of +/-300 metres. A radio positioning system using two ground stations (1980s-1990s) had a practical accuracy within the range of +/- 10- 50 m. A radio positioning system using three or four ground stations (1989-1999) had an accuracy of +/- 5 metres. A GPS system was adopted in 1994. From the start, a differential correction was made in practice, giving the system an accuracy of +/- 2 metres. Acoustic-seismic surveying equipment: 30/210 kHz sonar was used until 1994. Since then a broad band echosounder (28 kHz:) has been used. A side scan sonar was introduced in 1983. Initially this was a 100 kHz analogue device while a digital system (100/500 kHz) was introduced in 2009. A multibeam echosounder (200 kHz) was introduced in 2004. From the 1960s, various types of equipment was used in seismic reflection soundings, including air gun and Boomer -type acoustic-seismic devices. Sampling: a vibrocorer, a piston corer, GEMAX- and box corer type surface corers and a Van Veen grab sampler have been used in sampling. Data logging: until 1995, the results of acoustic-seismic measurements were registered on plotter paper. A digital data logging system that integrates GPS information with acoustic-seismic survey data was introduced in 1995. The data completion work comprises an interpretation of the acoustic-seismic survey using sample data and descriptions as a guide. Interpretation and map production methods have changed over time. Earlier, geological interpretation was done on the plotter print-outs of the sounding equipment and thereafter the geological boundaries were digitised as files. The interpretation was confirmed by sea floor sediment sampling. A surface sediment map of the sea floor was produced by combining the sediment data from the survey lines with information obtained from the background data set. There has been a gradual shift in map production towards interpretation in digital format. Completely digital interpretation of the data set was possible in 1995.
Prosessointiympäristö:
Processing environment:		 Paikannus: Paikannusmenetelmät ovat muuttuneet ja kehittyneet aikojen saatossa. 1960-luvulta alkaen ja osin vielä 1980-luvulla oli käytössä erilaisia radiopaikannusmenetelmiä. Decca-järjestelmässä (60-80 -luku) tarkkuus oli luokkaa +/-300 metriä. Kahden maa-aseman radiopaikannusjärjestelmän (80-90 -luku) tarkkuus oli käytännössä luokkaa +/- 10- 50 metriä. 3-4 maa-aseman radiopaikannusjärjestelmän (1989–1999) tarkkuus oli +/- 5 metriä. GPS-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994. Käytössä on ollut alusta asti differentiaalikorjaus, jolloin järjestelmän tarkkuus on +/- 2 metriä. Luotauslaitteistot: 30/210 kHz:n kaikuluotain oli käytössä vuoteen 1994 asti. Sen jälkeen käytössä on ollut laajaspektrinen 28 kHz:n kaikuluotain. Viistokaikuluotain on otettu käyttöön 1983. Aluksi käytössä oli 100 kHz:n analoginen viistokaikuluotain. Digitaalinen järjestelmä (100/500 kHz) on otettu käyttöön 2009. Monikeilakaikuluotain otettiin käyttöön vuonna 2004 (200 kHz). Reflektioseismisessä luotauksessa on käytetty erilaisia laitteistoja 60-luvulta alkaen. Käytössä on ollut mm. Air gun, sekä Boomer-tyyppiset akustisseismiset laitteistot. Näytteenotto: Näytteenotossa on käytetty tärykairaa, mäntäluotainta, GEMAX- ja Box Corer-tyyppistä pintanäytteenotinta sekä Van Veen-noudinta. Tiedonkeruu: Vuoteen 1995 asti akustis-seismiset mittaustulokset rekisteröitiin piirturipaperille. Vuonna 1995 otettiin käyttöön digitaalinen tiedonkeruujärjestelmä, jossa GPS-tieto on integroitu akustis-seismiseen luotausdataan. Tulkinta- ja karttatuotantoympäristö: Aineiston tulkinta tapahtui aluksi luotauslaitteistojen piirturitulosteilta, joiden pohjalta geologiset rajapinnat tulkittiin ja digitoitiin tiedostoiksi. Tulkinnan apuna käytettiin näytteenotolla saatuja/varmistettuja tietoja merenpohjan maalajeista. Yhdistämällä näin saadut luotauslinjojen maalajitiedot tausta-aineistoista saatuihin tietoihin tuotettiin merenpohjan pintamaalajikartta. Karttatuotannossa on siirrytty vaiheittain digitaalisessa muodossa tapahtuvaan tulkintaan. Tulkinta täysin digitaalisesta aineistosta oli mahdollista vuonna 1995.
/
The marine geological mapping process consists of preliminary work, fieldwork and data completion work. The preliminary work consists of the collection and preparation of the necessary base maps, depth data and compilation of previous studies as well as fieldwork planning. The fieldwork includes acoustic-seismic surveying and sampling. Usually, samples have been processed and described during fieldwork. Fieldwork methods have become increasingly accurate. For example, there has been development in positioning methods and in acoustic-seismic surveying equipment. Positioning: these methods have changed and evolved over time. From the 1960s, various radio positioning methods were used, in part until the 1980s. With the Decca system (1960s-1980s), the accuracy was within the range of +/-300 metres. A radio positioning system using two ground stations (1980s-1990s) had a practical accuracy within the range of +/- 10-50 m. A radio positioning system using three or four ground stations (1989-1999) had an accuracy of +/- 5 metres. A GPS system was adopted in 1994. From the start, a differential correction was made in practice, giving the system an accuracy of +/- 2 metres. Acoustic-seismic surveying equipment: 30/210 kHz sonar was used until 1994. Since then a broad band echosounder (28 kHz:) has been used. A side scan sonar was introduced in 1983. Initially this was a 100 kHz analogue device while a digital system (100/500 kHz) was introduced in 2009. A multibeam echosounder (200 kHz) was introduced in 2004. From the 1960s, various types of equipment was used in seismic reflection soundings, including air gun and Boomer -type acoustic-seismic devices. Sampling: a vibrocorer, a piston corer, GEMAX- and box corer type surface corers and a Van Veen grab sampler have been used in sampling. Data logging: until 1995, the results of acoustic-seismic measurements were registered on plotter paper. A digital data logging system that integrates GPS information with acoustic-seismic survey data was introduced in 1995. The data completion work comprises an interpretation of the acoustic-seismic survey using sample data and descriptions as a guide. Interpretation and map production methods have changed over time. Earlier, geological interpretation was done on the plotter print-outs of the sounding equipment and thereafter the geological boundaries were digitised as files. The interpretation was confirmed by sea floor sediment sampling. A surface sediment map of the sea floor was produced by combining the sediment data from the survey lines with information obtained from the background data set. There has been a gradual shift in map production towards interpretation in digital format. Completely digital interpretation of the data set was possible in 1995.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus
Data quality report - Regulation 		 
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-conformity:
Määrittely:
Definition:
Määrittelyn päivämäärä:
Definition date:
Toiminto:
Operation:

Takaisin/Back

Aineiston jakelutiedot
Distribution		  
Jakelija
Distributor 		 
Yhteystiedot
Contact 		 
Nimi:
Name:		 Aineistomyynti
Organisaatio:
Organisation:		 Geologian tutkimuskeskus
Rooli:
Role:		 omistaja/owner
Puhelinnumero:
Phone number:		 0295030000
Katuosoite:
Address:		 PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Postinumero:Post number 02151
Postitoimipaikka:
Post office:		 ESPOO
Sähköpostiosoite:
E-mail:		 geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti
Distribution format 		 
Jakeluformaatin nimi:
Format name:		 Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x
Jakeluformaatin versio:
Version:		 10.1
Jakeluformaatin määrittely:
Specification:
Tilausohjeistus
Order process 		 
Maksut ja maksuaika:
Fees and payment time:
Palvelutunnit:
Planned available date time:
Tilausohjeet:
Ordering instruction:
Online-osoite (URL):
Online-address:
Jakelutapa:
Delivery method:		 tilaus/order
Offline-jakelu:
Off-line distribution:
Median nimi:
Media name:

Takaisin/Back

Kohde- ja ominaisuustiedot
Feature and attribute information 		 
Ominaisuustiedot:
Attribute information:

 

Takaisin/Back