Historia:
History: |
Kohteellisen moreenigeokemian näytetiedot luovutettiin seuraavissa Oracle-tietokannan tauluissa: SOI_SAMPLE - taulussa ovat Outokummun moreeninäytteiden paikkatiedot LMG_RROY- taulussa ovat Rautaruukki Oy:n moreeninäytteiden paikkatiedot. Tiedot on siirretty Outokumpu Mining Oy:ssä hp-tiedostoista Oracleen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. LMG_LM -taulussa ovat Lapin Malmi Oy:n moreeninäytteiden paikkatiedot. Aineisto on osaksi päällekkäinen Rautaruukki Oy:n aineiston kanssa, mutta sisältää myös omaa näytteenottoa. Näytetunnukset ovat joko 8-numeroisia (Rautaruukki Oy:n Raahen laboratorio) tai 7-numeroisia (GTK:n kemian laboratorio). Lapin Malmin näytteet on 1980-luvun lopulta lähtien analysoitu GTK:n kemian laboratoriossa. Geokemiallista analyysitietoa luovutettiin seuraavissa Oracle-taulussa: GTK_ANA_FLAMEAAS sisältää AAS- sekä Leco S%-tuloksia. GTK_ANA_GRAPHAAS sisältää GAAS-tuloksia vuodesta 1987 lähtien. (Geoanalyyttinen laboratorio/Outokumpu). GTK_ANA_ICP sisältää ICP-tuloksia vuodesta 1988 lähtien. (Geoanalyyttinen laboratorio/Outokumpu). GTK_ANA_OBS sisältää erikoisanalyysejä 1960 - 1980 -luvuilta. GTK_ANA_PERKIN sisältää AAS-tuloksia 1980-luvulta vuoteen 1992. Tiedoille ei paikkatietoa tietokannassa. (OKME:n laboratorio/Espoo). GTK_ANA_XRF1 sisältää XRF-tuloksia vuodesta 1988 lähtien. (Geoanalyyttinen laboratorio/Outokumpu). GTK_ANA_XRF2 sisältää XRF-tuloksia vuodesta 1988 lähtien. (Geoanalyyttinen laboratorio/Outokumpu). GTK_ANA_XRF80 sisältää XRF-tuloksia vuoteen 1988 saakka. ”Vanha" korjausohjelma. (OKME:n laboratorio/Espoo, Geoanalyyttinen laboratotio/Outokumpu). Näiden lisäksi luovutettiin Rautaruukki Oy:n Raahen laboratorion analyysitiedot ascii-muotoisina tiedostoina. Analyysit liittyvät Lapin Malmin ja Rautaruukin näytetietoihin. Analyysiaineisto sisältää moreenigeokemian lisäksi myös kallioperä- ja vesianalyyseja. Aineisto sisältää analyysitiedot ja laboratorion näytetunnukset, mutta ei tietoa näytteenotosta tai -paikasta. Analyysituloksissa jalometallit on voitu pyöristää kahteen desimaaliin. Rautaruukin ja Lapin Malmin analyysituloksia ei ole Raahen laboratoriossa eritelty, vaan ne ovat menneet samoihin ascii-tiedostoihin. Raahen laboratorion analyysit tunnistaa 8-numeroisesta näytetunnuksesta, joissa 3. ja 4. numero on vuosiluku kahdella numerolla. Varsinaisen näytetunnuksen perässä voi olla laboratorion lisäämä analyysikerta-numero, joka erottaa uusinta-analyysit toisistaan ja on luku 1-9 välillä. Uusinta-analyysi voi sisältää esimerkiksi pelkän Au-tuloksen. Näytetunnuksien käsittely on poikennut eri organisaatioissa toisistaan. Tämän vuoksi laboratorion näytetunnuksessa olevat kaksi nollaa on näytteen paikkatiedoissa voitu korvata väliviivalla. Esimerkiksi analyysitiedostoissa muotoa '60810006' oleva näytetunnus (Sample_id) löytyy Oracle-taulussa paikkatiedoissa muodossa '6081-6'. Paikkatiedoissa olevat tunnukset korjattiin laboratoriotunnusten mukaisiksi. Korjaukset tehtiin vertailemalla näytetietoja tutkimusraporttien ja näytteenottoalueiden kuvauksien tietoihin. Tutkimusraportteja ja näytteenottoalueiden kuvauksia säilytetään Outokummun paperiarkistossa.
/
The targeted till sample data was transferred in the following Oracle database tables: The SOI_SAMPLE table contains locations of Outokumpu’s till samples. The LMG_RROY table contains locations of Rautaruukki Oy’s till samples. The data was migrated from hp files to Oracle in the late 1990s and early 2000s at Outokumpu Mining Oy. The LMG_LM table contains locations of Lapin Malmi Oy’s till samples. The data partly overlaps with Rautaruukki Oy’s data, but also contains other samples. The sample IDs contains either 8 digits (Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory) or 7 digits (GTK’s Chemistry Laboratory). Since the late 1980s, all samples from Lapin Malmi Oy were analysed at the GTK Chemistry Laboratory. Geochemical analysis data was transferred in the following Oracle tables: GTK_ANA_FLAMEAAS contains both AAS and Leco S% results. The GTK_ANA_GRAPHAAS contains GAAS results since 1987. (Geoanalytical laboratory/Outokumpu). GTK_ANA_ICP contains ICP results since 1988. (Geoanalytical laboratory/Outokumpu). The GTK_ANA_OBS contains special analyses from the 1960s to 1980s. GTK_ANA_PERKIN contains AAS results from the 1980s up to 1992. The data in the database does not contain location data. (OKME laboratory/Espoo). The GTK_ANA_XRF1 contains XRF results since the 1988. (Geoanalytical laboratory/Outokumpu). The GTK_ANA_XRF2 contains XRF results since the 1988. (Geoanalytical laboratory/Outokumpu). GTK_ANA_XRF80 contains XRF up to 1988. “Old” correction project. (OKME laboratory/Espoo, Geoanalytical laboratory/Outokumpu). In addition to the above, the analysis data of Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory were transferred as ASCII files. These analyses are from Lapin Malmi and Rautaruukki samples. In addition to till geochemistry, the analysis data also contains bedrock and water analyses. The data contains analysis results and sample IDs used by the laboratory, but not any information about the sample. In the analysis results, noble metals might have been rounded to two decimal places. The Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory did not separate the analysis results of Rautaruukki and Lapin Malmi; all results were stored in the same ASCII files. The analyses of Raahe Laboratory contain an 8-digit sample ID where the 3rd and 4th digit indicates the year (expressed in two digits). The actual sample ID can be suffixed by an analysis run number, which is a number between 1 and 9 and is used to distinguish the re-runs. The re-analysis results might, for example, only contain the Au determination. The processing of sample ID’s was different in all organizations. Therefore, the two zeroes in the laboratory sample ID may have been replaced by a dash in the sample location table. For example, in the analysis table the sample ID (Sample_id) is '60810006' and in the sample table the sample ID is '6081-6’. These both records refer into the same real-world sample. The sample IDs in the sample table were amended to conform to the laboratory sample IDs. Corrections were checked from the research reports and descriptions of sampling areas. The research reports and descriptions are kept at Outokumpu paper archive. |
Prosessointihistoria:
Process step: |
Analyysitietoja käsiteltiin GTK:ssa seuraavasti:
1. ASCII-tiedostoista haettiin analyysitietoja unix-ympäristössä crep-komennolla neljän numeron perusteella.
2. Hakutulokset tallennettiin txt-tiedostoiksi (596 tiedostoa).
3. Tekstitiedostoista siivottiin ylimääräiset rivit pois.
4. Tekstitiedostot vietiin exceliin eli tieto muutettiin taulukkomuotoon. Samalla tarkistettiin, että tiedot ovat jakautuneet sarakkeisiin oikealla tavalla.
5. Excelissä lisättiin uusi kenttäkuvaus, johon siirrettiin ascii-tekstistä poimittu tiedoston nimi. Nimi kuvaa analyysiaineiston sisältöä yleisellä tasolla.
6. Tiedot tallennettiin excelissä uudella nimellä txt-muodossa
7. Kaikki näin saadut txt-tiedostot vietiin Accessiin, jossa ne yhdistettiin tauluun RAUTARUUKKI_ANALYYSI. AAS-analyysit yhdistettiin erikseen tauluun RAUTARUUKKI_AAS_ANALYYSI. Kaikki analyysit on vielä tämän jälkeen yhdistetty tauluun RR_LM_ANALYYSI.
8. Kaikkien alkuaineiden pitoisuudet ovat yksikössä ppm. Esimerkiksi muutamat Au-analyysit olivat ppb:tä, joten arvot muutettiin ppm:ksi. Kentät, joiden yksikkö on %, on muokattu yksikön ppm mukaisiksi arvoiksi (%*10000).
9. Arvot, jotka vaikuttivat ilmeisen poikkeavilta tarkistettiin ja korjattiin Outokummun arkistossa olevista alkuperäisistä analyysilistojen tulosteista. KUVAUS-kentässä on maininta tarkistettu niiden näytteiden kohdalla, joissa tulokset on tarkistettu paperisista analyysilistoista.
10. Access-taulukon rakennesivulle päivitettiin kuvaus kunkin kentän tietosisällöstä, sikäli kun selite on löytynyt. Tietoja on selvitetty Rautaruukki Oy:n Raahen laboratorion raporteista ja dokumenteista, jotka on metatiedon viitedokumenttina. Muutamille kentille ei löytynyt selitystä, eikä siis ole tietoa, mitä mitattua suuretta kentässä olevat arvot kuvaavat, mikä on mittalaite tai yksikkö tai onko arvo jokin luokitteluperuste.
11. Txt-tiedostoista saadussa analyysitaulussa RR_LM_ANALYYSI on 192738 riviä analyysituloksia. Analyyseistä osa on saman näytteen eri fraktioista. Eri fraktionäytteissä on tunnuksessa (SAMPLENO) yhdeksän merkkiä. Yhdeksäs merkki kertoo millaisesta fraktiosta on kysymys. Analyysitaulukossa SAMPLE_NO kertoo näytteen ja SAMPLENO kertoo sen, jos näytteestä on otettu eri fraktioita. SAMPLENO on perusavain analyysitaulussa.
Näytetietoja käsiteltiin GTK:ssa seuraavasti:
12. Geokemian näytteenoton paikkatieto löytyy LM_RR _SAMPLE_KORJATTU ja GTK_SOI_SAMPLE tauluista. LM_RR_SAMPLE_KORJATTU on koottu Oraclen tauluista OMUSR_LMG_LM ja OMUSR_LMG_RROY ja siinä on yhdistettynä Lapin Malmin ja Rautaruukin näytteenottotiedot. Taulusta poistettiin päällekkäiset Rautaruukki Oy:n ja Lapin Malmi Oy:n näytetiedot. Puutteelliset koordinaatit täydennettiin vastaamaan valtakunnan koordinaatteja. GTK_SOI_SAMPLE sisältää Outokummun geokemian näytteenottotiedot. Taulussa näytetiedot olivat kutakuinkin kunnossa ja siihen ei tehty korjauksia muuten kun alla mainitun näytetunnuksen osalta.
13. Tauluihin lisättiin apukenttä SAMPLE_NO, jossa alkuperäinen SAMPLENO-kentässä oleva laboratorion näytetunnus muokattiin vastaamaan analyysitaulun näytetunnusta. Käytännössä kahdeksannumeroiset tunnukset korjattiin väliviivattomiksi. LM_RR_SAMPLE_KORJATTU taulukossa perusavain on yhdistelmäavain SAMPLENO ja SAMPLE_NO.
Paikka- ja analyysitiedot yhdistettiin seuraaviin aineistokokonaisuuksiin:
LM_RR
Andropovan menetelmällä tehdyistä analyyseistä on tehty oma taulu ANDROPOVAN_MENET_ANA_SAMPLE. Taulussa on 146 riviä. RR:n Oy:n Raahen laboratorion Andropovan menetelmällä analysoidut näytteet, joille löytynyt paikkatieto. Paikkatieto on LM_RR_SAMPLE_KORJATTU taulusta.
Hydromorfisesti sitoutuneet (=sitruunahappoliuotus) on koottu omaan taulukkoon, HYDROMORF_SIT_ANA_SAMPLE. Taulussa on 219 riviä. RR:n Oy:n Raahen laboratorion Hydromorfisesti sitoutuneet menetelmällä analysoidut näytteet, joille löytynyt paikkatieto. Paikkatieto on LM_RR_SAMPLE_KORJATTU taulusta.
LM_RR_ANA_PAIKKAT sisältää 75035 riviä. Lapin Malmin ja Rautaruukin moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta LMG_LM ja LMG_RROY-tauluista, analyysit RR Oy:n Raahen laboratorion analytiikasta.
LM_RR_SAMPLE_ANA_ICP sisältää 4973 riviä. Lapin Malmin ja Rautaruukin moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta LMG_LM ja LMG_RROY-tauluista, analytiikka Oraclesta ANA_ICP-taulusta.
OKU
GTK_SOI SAMPLE_ANA_OBS sisältää 27200 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka Oraclesta ANA_OBS-taulusta.
GTK_SOI_SAMPLE_ANA_XRF sisältää 11954 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka Oraclesta ANA_XRF-taulusta.
GTKSOISAMPLE_LM_RR_ANA sisältää 16853 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka RR Oy:n Raahen laboratorion aineistosta.
OKU_MOREENI_FLAMEAAS sisältää 81216 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka Oraclesta FLAMEAAS-taulusta.
OKU_MOREENI_GRAPHAAS sisältää 26399 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka Oraclesta GRAPHAAS-taulusta.
OKU_MOREENI_ICP sisältää 39171 riviä. Outokummun moreeniaineisto; paikkatieto Oraclesta SOI_SAMPLE-taulusta, analytiikka Oraclesta ICP-taulusta.
OKU_SERVERI
Outokummun serveri aineistosta on tiedostoista koottu taulukkoon OKU_SERVERI_ANA_PAIKKAT 54290 riviä. Sisältää paikka- että analyysitiedon.
OKU_SERVERI_ RASKASMINERAALI
OKU serveri aineistosta on tuotu taulu RASKASMINERAALI, jossa on tietoja 8493 raskasmineraalinäytteestä. Näille on analyysitietoja haettu kyselyillä ja muodostettu seuraavat taulut.
RM_ANA_GRAPHAAS sisältää 97 riviä. Raskasmineraali näytteen tiedot OKU serveri aineistosta RASKASMINERAALI taulusta, analyysitieto Oraclesta ANA_GRAPHAAS-taulusta.
RM_GTK_ANA_ICP sisältää 106 riviä. Raskasmineraali näytteen tiedot OKU serveri aineistosta RASKASMINERAALI taulusta, analyysitieto Oraclesta ANA_ICP-taulusta.
RM_LM_RR_ANA sisältää 608 riviä. Raskasmineraali näytteen tiedot OKU serveri aineistosta RASKASMINERAALI taulusta, analyysitieto RR Oy:n Raahen laboratorion analytiikasta LM_RR_ANALYYSI-taulusta.
Raskasmineraali analyysejä paikkatietoineen löytyy myös LM_RR_ANA_PAIKKAT taulusta. KUVAUS- kentän perusteella voi hakea raskasmineraalinäytteitä ko. taulusta.
/
The analysis data was processed at GTK as follows:
1. Analysis data was extracted from the ASCII files on basis of four digits by using the Unix command ‘crep’.
2. The extracted data was saved as txt files (596 files in total).
3. Extra lines were deleted from the text files.
4. The text files were imported into Excel spreadsheets. At this point it was checked that the data is aligned in columns in a correct way.
5. A new field ‘kuvaus’(‘description’) was added in each Excel file and updated with the file name picked from the ASCII text. The name describes the content of the analysis data on a general level.
6. The data was saved in Excel into a txt file with a new name.
7. The txt files were then imported into Access and merged into one table RAUTARUUKKI_ANALYYSI. The AAS were merged separately into a table RAUTARUUKKI_AAS_ANALYYSI. After this, all analyses were merged into a table RR_LM_ANALYYSI.
8. Content of all elements are in unit ppm. Some Au contents, for example, were originally in unit ppb, which was converted into ppm. Fields where the value was %, were converted into ppm (%*10,000).
9. Values that appeared abnormal were checked by comparing them to the original analysis list printouts in the Outokumpu archive. If a result was checked against the paper printouts, the Description field contains the value checked (tarkistettu).
10. In the Design View of the Access table each field was updated with a description of the data content, as far as descriptions could be found. The descriptions were search from laboratory reports and documents. These documents are included to metadata as a reference documents. No explanation could be found for some fields, and it is thus not known which measured quantity the value in the field refers to, what is the measurement device or unit, and whether the value is a classification criteria.
11. The analysis table RR_LM_ANALYYSI created from the txt files contains 192,738 lines of analysis results. Some analyses are from different fractions of the same sample. Such samples contain 9 characters in the sample ID (SAMPLENO). The 9th character indicates the fraction. SAMPLE_NO in the analysis table indicates the sample, and SAMPLENO indicates if different fractions of the sample were analysed. SAMPLENO is the primary key in the analysis table.
The sample data was processed at GTK as follows:
12. The sample locations are in tables LM_RR _SAMPLE_KORJATTU and GTK_SOI_SAMPLE. LM_RR_SAMPLE_KORJATTU is assembled from Oracle tables OMUSR_LMG_LM and OMUSR_LMG_RROY, and it contains the combined sampling data of Lapin Malmi and Rautaruukki. Duplicate samples of Rautaruukki Oy and Lapin Malmi Oy were deleted. Missing or incomplete coordinates were completed to correspond to national coordinates. GTK_SOI_SAMPLE contains data on geochemical samples collected by Outokumpu. The sample data in the table was mostly correct, and no corrections were made thereto, except the sample ID below.
13. An auxiliary field SAMPLE_NO was added to the tables. The laboratory sample ID in the SAMPLENO field was copied to the SAMPLE_NO field where it was edited to correspond to the sample ID in the analysis table. In practice, this meant that 8-digit Ids were edited to remove any hyphens. In the LM_RR_SAMPLE_KORJATTU table, the primary key is the combination key SAMPLENO and SAMPLE_NO.
The location and analysis data were merged with the following data entities:
LM_RR
A separate table ANDROPOVAN_MENET_ANA_SAMPLE has been created for samples analysed by using the Andropova method. The table contains 146 rows. Samples analysed with the Andropova method at the Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory; including location information. The location information comes from the LM_RR_SAMPLE_KORJATTU table.
Hydromorphically bound samples (dissolution with citric acid) are collected into a separate table HYDROMORF_SIT_ANA_SAMPLE. The table contains 219 rows. Samples analysed with the hydromorphic binding method at the Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory; including only the samples with location information. The location information comes from the LM_RR_SAMPLE_KORJATTU table.
LM_RR_ANA_PAIKKAT contains 75,035 rows. Till data from Lapin Malmi and Rautaruukki; sample locations from the Oracle tables LMG_LM and LMG_RROY, analysis results from the Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory analytics.
LM_RR_SAMPLE_ANA_ICP contains 4,973 rows. Contains till data from Lapin Malmi and Rautaruukki; sample locations from the Oracle tables LMG_LM and LMG_RROY, analysis data from the Oracle table ANA_ICP.
OKU
GTK_SOI SAMPLE_ANA_OBS contains 27,200 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Oracle table ANA_OBS.
GTK_SOI_SAMPLE_ANA_XRF contains 11,954 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Oracle table ANA_XRF.
GTKSOISAMPLE_LM_RR_ANA contains 16,853 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory data.
OKU_MOREENI_FLAMEAAS contains 81,216 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Oracle table FLAMEAAS.
OKU_MOREENI_GRAPHAAS contains 26,399 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Oracle table GRAPHAAS.
OKU_MOREENI_ICP contains 39,171 rows. Outokumpu till data; location information from the Oracle table SOI_SAMPLE, analytics from the Oracle table ICP.
OKU_SERVERI
Data into the table OKU_SERVERI_ANA_PAIKKAT have been collected from the files in the Outokumpu server, totalling 54,290 rows. The table contains both location and analysis data.
OKU_SERVERI_RASKASMINERAALI
The table RASKASMINERAALI containing data from 8,493 heavy mineral samples was imported from the Outokumpu server data. The corresponding analysis results have been retrieved by queries to create the following tables.
RM_ANA_GRAPHAAS contains 97 rows. The heavy mineral sample data comes from the RASKASMINERAALI table in the Outokumpu server data, analysis data comes from the Oracle table ANA_GRAPHAAS.
RM_GTK_ANA_ICP contains 106 rows. The heavy mineral sample data comes from the RASKASMINERAALI table in the Outokumpu server data, analysis data comes from the Oracle table ANA_ICP.
RM_LM_RR_ANA contains 608 rows. The heavy mineral sample data comes from the RASKASMINERAALI table in the Outokumpu server data, analysis data comes from the Rautaruukki Oy’s Raahe Laboratory analytics, table LM_RR_ANALYYSI.
Heavy mineral analysis, including location data, can also be found in the table LM_RR_ANA_PAIKKAT. Heavy mineral samples can be queried from the table by using the KUVAUS field. |
