meta

Tiivistelmä:Seismisen heijastusluotauksen avulla saadaan tietoa maa- tai kallioperän rajapintojen syvyydestä ja asennosta jopa kymmenien kilometrien syvyydeltä mittausparametreista riippuen ja heijastusluotaukset ovat tärkeä osa maankamaran rakennetutkimuksia. Luotauksissa havaittavat heijastukset voivat aiheutua esimerkiksi kivilajikontakteista tai ruhjevyöhykkeistä. Heijastuksia syntyy, mikäli kallioperän akustisessa impedanssissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Akustinen impedanssi on seismisen nopeuden ja tiheyden tulo. Suomessa on toteutettu merkittävä kuoren rakenteita luotaava heijastusseisminen projekti FIRE (Finnish Reflection Experiment) vuosina 2001-2005. FIRE-projektissa tehtiin yli 2000 km syväseismisiä luotauksia läpi Suomen. FIRE-profiileilta saatiin tietoa Suomen kallioperän rakenteista aina kuoren ja vaipan rajapintaan saakka. Mittauksessa oli yhteensä 362 aktiivista kanavaa 50 m välein. Lähdepisteet olivat 100 m välein. Kuoren mittakaavan profiloinnin lisäksi FIRE-projektissa tehtiin korkean erotuskyvyn seismisiä heijastus-luotauksia Outokummussa ja Suhangossa. Näissä luotauksissa on käytetty 25 m vastaanotinväliä, 50 m lähdepisteväliä ja 12.5 m keskimääräistä CMP-väliä. Suhangon ja Outokummun aineistoista saadaan tietoa maankamaran heijastavista rakenteista noin 10 km syvyyteen. Seismiset aineistot on tallennettu kansainväliseen standardiformaattiin, SEG-Y-tiedostoiksi. Aineisto on saatavilla niin valmiiksi prosessoituina profiileina kuin käsittelemättömänä kenttädatana. Valmiista profiileista on tehty kuvatiedostot, joita voi hyödyntää tulkinnassa. / A seismic reflection survey yields information on the depth and position of interfaces within soil or bedrock. Depending on survey parameters, information can be obtained from depths of few meters to dozens of kilometers, which makes seismic reflection surveys an important method in studies of subsurface structures. Reflections detected in the survey might be caused, for example, by lithological contacts or fracture zones. Reflections occur when the acoustic impedance of bedrock changes significantly. Acoustic impedance is the product of seismic velocity and density. In Finland, the Finnish Reflection Experiment (FIRE) project was a significant seismic reflection survey investigating crustal structures in 2001–2005. FIRE consisted of over 2,000 km of deep seismic reflection surveys that were carried out throughout Finland. The FIRE profiles yielded information on the structures in the Finnish bedrock down to the crust-mantle boundary. The measurement consisted of a total of 362 active channels at 50 m intervals. The source points were located at 100 m intervals. Additionally to crustal seismic profiles, high resolution reflection seismic profiles were acquired in the Outokumpu and Suhanko areas during the FIRE-project. In these soundings receiver spacing was 25 m, shot point interval 50 m and average CMP interval 12.5 m. These data provide information about subsurface structures down to the depth of approximately 10 km. The seismic data is stored in the international standard format as SEG-Y files. The material is available both as processed profiles or unprocessed field data. The profiles have also been converted into image files that can be used for interpretation.
Käyttötarkoitus: FIRE-luotausaineistoa käytetään ensisijaisesti kuoren rakennetutkimuksiin. Aineistosta voidaan tulkita esimerkiksi siirroksia ja geologisia rajapintoja sekä heijastavuudeltaan erilaisia lohkoja. Seismistä heijastusluotausaineistoa voidaan hyödyntää tutkittaessa mineraalisysteemejä ja -potentiaalia, kuoren tektonista evoluutiota ja pinnalta tulkittujen geologisten muodostumien syvyysulottuvuutta. Seismisellä heijastusluotauksella on erinomainen syvyysulottuvuus joten erityisesti seismiset heijastusluotausprofiilit toimivat hyvänä lähtökohtana geologiselle 3D-mallinnukselle. / The FIRE survey data is primarily used for investigating crustal structures. The material can be used for interpreting faults and geologic boundaries and blocks of different reflectivity. The reflection seismic data can be used for researching mineral systems and mineral potential, crustal tectonic evolution and the depth extent of geological formations interpreted from the surface. A seismic reflection survey has excellent resolution with depth, which is why seismic reflection profiles form a particularly good basis for geological 3D modeling.
Käyttökelpoisuus:
Teema avainsana: geofysiikka, heijastus
Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN EPSG:3067
Jakeluformaatin nimi: Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Aineiston formaatti:10.3

GTK-SYKE Metatieto:

Metatiedon tiedot  
Metadatan kieli: suomi
Merkistö: 8859part15
Metatiedon päivämäärä: 2016-04-08
Hierarkiataso: tietoaineisto
Metatiedon standardin nimi: ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio: JHS158:2005
Metatiedon tiedostotunniste: seismic_reflection_fire.xml
Ylemmäntason tiedostotunniste: Seismiset heijastusluotaukset/Seismic reflection method
Vastuutaho:  
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka: ESPOO
Postinumero: 02150
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi

Takaisin

Aineiston tunnistamistiedot  
Seuraava päivitys:
Luonti: 2006-01-01
Julkaisu: 2006-01-01
Vaihtoehtoinen nimi: Syväseismiset luotaukset, seismiset reflektioluotaukset / Deep seismic reflection surveys, crustal seismic surveys, FIRE
Versio: 1.0
Version päiväys: 2006-01-01
* Esitystapa:
Resurssin tunniste:
Tunnisteen tyyppi:
Aiheluokka: geotieteet
Vastuutaho:  
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postitoimipaikka: ESPOO
Postinumero: 02150
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Alan mukainen avainsana:  
Avainsanat: Geofysiikka, seismiset menetelmät, heijastusluotaus, alueellinen
Asiasanasto:
Paikan mukainen avainsana:  
Avainsanat: Suomi, Finland
Asiasanasto:
Esiintymän mukainen avainsana:  
Avainsanat:
Asiasanasto:
Aikajakson mukainen avainsana:  
Avainsanat:
Asiasanasto:
Muu luokittelu:  
Avainsanat: geofysiikka, heijastus
Asiasanasto: Geosanasto
INSPIRE:  
Avainsanat: Geologia
Asiasanasto: GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET I:  
Avainsanat: geologia
Asiasanasto: GEMET - Themes, version 2.3
Paikkatietohakemisto:  
Avainsanat:
Asiasanasto:
Tiivistelmä: Seismisen heijastusluotauksen avulla saadaan tietoa maa- tai kallioperän rajapintojen syvyydestä ja asennosta jopa kymmenien kilometrien syvyydeltä mittausparametreista riippuen ja heijastusluotaukset ovat tärkeä osa maankamaran rakennetutkimuksia. Luotauksissa havaittavat heijastukset voivat aiheutua esimerkiksi kivilajikontakteista tai ruhjevyöhykkeistä. Heijastuksia syntyy, mikäli kallioperän akustisessa impedanssissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Akustinen impedanssi on seismisen nopeuden ja tiheyden tulo. Suomessa on toteutettu merkittävä kuoren rakenteita luotaava heijastusseisminen projekti FIRE (Finnish Reflection Experiment) vuosina 2001-2005. FIRE-projektissa tehtiin yli 2000 km syväseismisiä luotauksia läpi Suomen. FIRE-profiileilta saatiin tietoa Suomen kallioperän rakenteista aina kuoren ja vaipan rajapintaan saakka. Mittauksessa oli yhteensä 362 aktiivista kanavaa 50 m välein. Lähdepisteet olivat 100 m välein. Kuoren mittakaavan profiloinnin lisäksi FIRE-projektissa tehtiin korkean erotuskyvyn seismisiä heijastus-luotauksia Outokummussa ja Suhangossa. Näissä luotauksissa on käytetty 25 m vastaanotinväliä, 50 m lähdepisteväliä ja 12.5 m keskimääräistä CMP-väliä. Suhangon ja Outokummun aineistoista saadaan tietoa maankamaran heijastavista rakenteista noin 10 km syvyyteen. Seismiset aineistot on tallennettu kansainväliseen standardiformaattiin, SEG-Y-tiedostoiksi. Aineisto on saatavilla niin valmiiksi prosessoituina profiileina kuin käsittelemättömänä kenttädatana. Valmiista profiileista on tehty kuvatiedostot, joita voi hyödyntää tulkinnassa. / A seismic reflection survey yields information on the depth and position of interfaces within soil or bedrock. Depending on survey parameters, information can be obtained from depths of few meters to dozens of kilometers, which makes seismic reflection surveys an important method in studies of subsurface structures. Reflections detected in the survey might be caused, for example, by lithological contacts or fracture zones. Reflections occur when the acoustic impedance of bedrock changes significantly. Acoustic impedance is the product of seismic velocity and density. In Finland, the Finnish Reflection Experiment (FIRE) project was a significant seismic reflection survey investigating crustal structures in 2001–2005. FIRE consisted of over 2,000 km of deep seismic reflection surveys that were carried out throughout Finland. The FIRE profiles yielded information on the structures in the Finnish bedrock down to the crust-mantle boundary. The measurement consisted of a total of 362 active channels at 50 m intervals. The source points were located at 100 m intervals. Additionally to crustal seismic profiles, high resolution reflection seismic profiles were acquired in the Outokumpu and Suhanko areas during the FIRE-project. In these soundings receiver spacing was 25 m, shot point interval 50 m and average CMP interval 12.5 m. These data provide information about subsurface structures down to the depth of approximately 10 km. The seismic data is stored in the international standard format as SEG-Y files. The material is available both as processed profiles or unprocessed field data. The profiles have also been converted into image files that can be used for interpretation.
Käyttötarkoitus: FIRE-luotausaineistoa käytetään ensisijaisesti kuoren rakennetutkimuksiin. Aineistosta voidaan tulkita esimerkiksi siirroksia ja geologisia rajapintoja sekä heijastavuudeltaan erilaisia lohkoja. Seismistä heijastusluotausaineistoa voidaan hyödyntää tutkittaessa mineraalisysteemejä ja -potentiaalia, kuoren tektonista evoluutiota ja pinnalta tulkittujen geologisten muodostumien syvyysulottuvuutta. Seismisellä heijastusluotauksella on erinomainen syvyysulottuvuus joten erityisesti seismiset heijastusluotausprofiilit toimivat hyvänä lähtökohtana geologiselle 3D-mallinnukselle. / The FIRE survey data is primarily used for investigating crustal structures. The material can be used for interpreting faults and geologic boundaries and blocks of different reflectivity. The reflection seismic data can be used for researching mineral systems and mineral potential, crustal tectonic evolution and the depth extent of geological formations interpreted from the surface. A seismic reflection survey has excellent resolution with depth, which is why seismic reflection profiles form a particularly good basis for geological 3D modeling.
Myötävaikuttanut taho: Spetsgeofizika, Machinoexport, Institute of Seismology of University of Helsinki, Sodankylä Geophysical observatory, Department of Geosciences of Oulu University
Viitedokumentti: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/specialpaper/sp_043.pdf


Tietoaineiston kieli: englanti
Status: valmis
Ylläpitotietojen tiedot:  
Ylläpitotiheys: ei suunnitteilla
Päivityksen laajuus: tietoaineisto
Resurssin/Aineiston rajoitteet:  
Käyttökelpoisuus:
Lainmukaiset rajoitteet:  
Saantirajoitteet: lisenssi
Käyttörajoitteet: tekijänoikeus
Lupateksti: © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset:  
Turvaluokittelu: julkinen
Sijaintitiedon esitystapa: vektori
*Prosessointiympäristö: Microsoft Windows 7 Version 6.1 (Build 7601) Service Pack 1; Esri ArcGIS 10.3.0.4322
Sijaintitiedon erotuskyky:
Maantieteellinen kattavuus:  
Länsi: 312475.1415
Itä: 719268.9136
Pohjoinen: 7729851.065
Etelä: 6684551.9613
Ajallinen kattavuus:  
Aloitus pvm:
Lopetus pvm:
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus: Alkuperäiset SGY-tiedostot ovat kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ3).The original SGY-formats are in Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ3 (EPSG:2393).

Takaisin

Esitystapa (sijaintitieto)  
Sijaintitiedon esitystapa: vektori
Topologian taso:
Nimi:
Objektin tyyppi::
Objektien lkm: 82350

Takaisin

Koordinaattijärjestelmä  
Vertausjärjestelmän tunniste:
Arvo: 3067
Nimiavaruus: EPSG

Takaisin

Aineiston laatutiedot
Alkuperätiedot:  
Historia: FIRE-luotauksissa vastaanottimina käytettiin pieniä seismometrejä, geofoneja. Letkaan sijoitetut geofonit mittasivat vibroseismisten lähteiden aikaansaamien seismisten aaltojen amplitudeja. Vibroseismisiä lähteitä (Geosvip 15.4 ton) oli yhdellä lähdepisteellä 5. Aallot etenevät suoraviivaisesti maankamarassa, kunnes kallioperän akustinen impedanssi muuttuu. Akustinen impedanssi [kg/m2s] määritellään seismisen nopeuden [m/s] ja tiheyden [kg/m3] tulona. Mitä suurempi ero akustisessa impedanssissa on, sitä suurempi osuus aallon energiasta heijastuu ja sitä suurempi on geofonien rekisteröimien aaltojen amplitudi. Eri syvyyksiltä heijastuneet seismiset aallot rekisteröityvät geofoneille eri aikoina. Keskimääräinen seismisen aallon nopeuden avulla voidaan arvioida heijastajien syvyys. / The receivers used in the FIRE surveys were small seismometers called geophones. Placed in a spread, the geophones measured the amplitudes of seismic waves that were created by vibroseismic sources. Each source point had five vibroseismic sources (Geosvip 15.4 ton). Seismic waves propagate linearly in the subsurface, until the acoustic impedance of the bedrock changes. Acoustic impedance [kg/m2s] is defined as the product of seismic velocity [m/s] and density [kg/m3]. The higher the difference between acoustic impedances, the higher the proportion of wave energy that is reflected, and thus the higher the amplitude of waves recorded by the geophones. Seismic waves reflected at different depths arrive to geophones at different times. The average seismic wave velocity can be used to estimate the depth of the reflecting structures.
Prosessointihistoria: FIRE-luotausten SEG-Y tiedostot sisältävät koordinaattitiedot. Mittauksen aikana aineisto on tallennettu ns. lähdekokoamiksi, eli yhden lähdepisteen laukaisemisen aikana aktiivisena olleiden vastaanotinten rekisteröinnit on tallennettu samaan tiedostoon. FIRE-luotausaineiston mittaus ja prosessointi on kuvattu tarkasti urakoitsijan toimittamassa erillisessä raportissa sekä Ilmo Kukkosen ja Raimo Lahtisen editoimassa GTK:n erikoisjulkaisussa "Finnish Reflection Experiment FIRE 2001-2005" vuodelta 2006. Seismisen heijastusluotausaineiston prosessointi on monivaiheinen, ja pitää tyypillisesti sisällään muun muassa taajuussuodatuksia, seismisen aaltorintaman geometrisesta leviämisestä johtuvan amplitudin vaimenemisen korjaamisen ja erilaisten häiriöaaltojen poistamisen joko suodatuksilla tai pois leikkaamalla. Seismisen poikkileikkauskuvan aikaansaamiseksi FIRE-aineisto on järjestetty lähdekokoamista ns. CMP-kokoamiksi (Common Mid Point), eli samaan tiedostoon on koottu rekisteröinnit, jotka edustavat samasta pinnanalaisesta pisteestä heijastunutta seismistä signaalia. FIRE -aineistot on kerätty mutkittelevia teitä pitkin, joten CMP:t eivät osu mittauslinjan kohdalle vaan jakautuvat suuremmalle alueelle. Tämän takia aineiston prosessoinnissa on valittu CMP-linja, jolle aineisto on projisoitu ja jonka kohdalta poikkileikkauskuva maankamaran heijastavuudesta on muodostettu. Maanpinnan topografia, pintamaakerroksen paksuus- ja koostumusvaihtelu aiheuttivat FIRE-luotauksissa viiveitä syvältä tulevaan seismiseen signaaliin ja tämä vaikutus kompensoitiin staattisin korjauksin. Staattisten korjausten avulla syväseisminen heijastusluotausaineisto siirretään vastaamaan tilannetta, jossa luotauslinja olisi mitattu suoralla kalliopinnalla. Aineiston uudelleen järjestämisen ja erilaisten suodatusten ja amplitudikorjausten jälkeen on suoritettu nopeusanalyysi. Nopeusanalyysissä määritetään nopeus, joka korjaa eri lähde-vastaanotinetäisyyksien rekisteröinnit vastaamaan tilannetta, jossa lähde ja vastaanotin olisivat olleet samassa pisteessä. Nopeusanalyysitulosten perusteella on tehty NMO-korjaus (Normal Move-Out), jonka jälkeen aineisto on pinottu eli yhden CMP-kokoaman kaikki rekisteröinnit on laskettu yhteen. Aineiston pinoaminen parantaa merkittävästi signaalin ja kohinan suhdetta. Lopuksi aineisto on migroitu ja aika on kovertoitu syvyydeksi keskimääräisen seismisen nopeuden avulla. Ennen migraatiota heijastajat eivät ole oikeilla pinnanalaisilla paikoillaan, vaan tietyn CMP-pisteen alla oleva heijastus voi todellisuudessa olla peräisin mistä tahansa puolipallon muotoiselta alueelta. Seismisen heijastusluotauksen erotuskyky riippuu mittausparametreista, aineiston prosessoinnista sekä paikallisista olosuhteista. Havaittu heijastus on sitä voimakkaampi, mitä suurempi kivilajien akustisen impedanssin ero on. Menetelmän vertikaalinen ja horisontaalinen erotuskyky riippuvat käytetystä taajuuskaistasta. Myös prosessointisekvenssillä on merkitystä erotuskyvylle ja usein seismisen aineiston erotuskykyä etenkin jyrkempien piirteiden osalta pystytään parantamaan räätälöidyillä parametrivaloinnoilla. / The SEG-Y files of FIRE surveys contain coordinate data. During the measurement, the material was stored as source gathers, i.e. recordings from receivers that were active during the triggering of one source point were stored in the same file. The measurement and processing of the FIRE survey material is described in detail in a separate report submitted by the contractor, and in the GTK special publication “Finnish Reflection Experiment FIRE 2001–2005”, published in 2006. Seismic data processing contains several steps. Typical examples include frequency filtering, correction of amplitude attenuation due to the geometrical spreading of the seismic wave front, and elimination of noise by filtering or muting. To create a seismic section, the FIRE source gathers are arranged into CMP (Common Mid Point) gathers. This means that recordings that represent a seismic signal reflected by the same subsurface point are collected into the same file. The FIRE materials were collected along winding roads, so the CMPs do not fall on survey lines, but are distributed over a larger area. Therefore, a CMP line was selected during the data processing, and the data was projected onto this line. The cross section image of the ground reflectivity is also created onto this line. Surface topology and variations in overburden thickness and composition caused delays in the seismic signal arriving from greater depths, and this effect was compensated for by applying static corrections. The static corrections enable the deep seismic reflection survey data to be transferred to correspond to a situation where the survey line is measured on a level rock surface. Following rearrangement, filtering and amplitude correction, the data was subjected to a velocity analysis. The velocity analysis determines a velocity that corrects the varying distances between the source and receiver to correspond to a situation where the source and receiver would have been located at the same point. The velocity analysis results serve as input for an NMO (Normal Move-Out) correction, after which the data was stacked, i.e. all recordings from a single CMP gather were added together. Stacking improves the signal-to-noise ratio significantly. Finally, the data was migrated and time was converted into depth by using the average seismic velocity. Before migration, the subsurface location of the reflectors is not correct; a reflection under a given CMP point could in reality have originated at any point on a hemispherical surface. The resolution of a seismic reflection survey depends on the survey parameters, data processing and local conditions. The larger the difference between the acoustic impedance of different rocks, the stronger the detected reflection. The vertical and horizontal resolution depend on the frequency range. The processing sequence also affects the resolution, and it is often possible to improve the resolution of seismic data by tailoring the choice of parameters, especially in the case of steeply dipping features.
Prosessointiympäristö: FIRE-aineisto on prosessoitu urakoitsijan toimesta Landmark Promax ohjelmistolla. Aineistoa on jatkokäsitelty Seismologian instituutissa Seismix Unix ohjelmistossa. SEG-Y tallennusmuoto on kansainvälinen standardi, ja aineiston prosessointi onnistuu kaikissa seismisen heijastusluotausaineiston käsittelyyn tarkoitetuissa ohjelmistoissa mukaan lukien GTK:lla käytössä oleva Globe Claritas. / The FIRE material was processed by the contractor with Landmark Promax software. The material was processed further in the Institute of Seismology in Seismix Unix software. The SEG-Y format is an international standard, and the material can be processed in all software suites intended for seismic data processing, including Globe Claritas used by GTK.
Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus:  
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:
Määrittely:
Määrittelyn päivämäärä:
Toiminto:

Takaisin

Aineiston jakelutiedot  
Jakelija:  
Yhteystiedot:  
Nimi: Aineistomyynti
Organisaatio: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: omistaja
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Katuosoite: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
Postinumero: 02150
Postitoimipaikka: ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti:  
Jakeluformaatin nimi: Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
ArcGIS, filegeodatabase, 10.x



Jakeluformaatin versio: 10.3
Jakeluformaatin määrittely:
Tilausohjeistus:  
Maksut ja maksuaika:
Palvelutunnit:
Tilausohjeet:
Online-osoite (URL): http://hakku.gtk.fi
Jakelutapa: lataaminen
Offline-jakelu:
Median nimi: online

Takaisin

Kohde- ja ominaisuustiedot  
Ominaisuustiedot:

 

Takaisin