meta



Suuralueellinen geokemia

Tiivistelmä:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa 37 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm – 200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km². Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä (menetelmäkoodi 900N) tai vahvalla happouuttosarjalla (menetelmä 312P). Kuningasvesiliukoisten analyysien koodi on 511P. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä (519U). Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla (810L). Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet (312P) ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (511P).

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen orgaanisen purosedimentin alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km2) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006. Näytemäärät olivat vuonna 1990 1162 (tiheys 1 näyte / 300 km2), vuonna 1995 286, vuonna 2000 286 ja vuonna 2006 249 kappaletta. Aineisto kattaa koko Suomen. Samaan aikaan on otettu myös purovesinäytteitä. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 3. osan (Lahermo ym. 1996) sivuilla 27-30. Kenttähavainnot, koordinaatit ja näytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä näytepistettä. Kunkin näytteenottovuoden tiedot on talletettu eri tauluihin. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla.

Koodit ovat seuraavat:
503H = elohopeamääritys kylmähöyrymenetelmällä
503P = uutto typpihappouutolla mikroaaltouunissa, mittaus ICP-AES:llä
503M = uutto typpihappouutolla mikroaaltouunissa, mittaus ICP-MS:llä
820L = hiili, vety ja typpi LECO-analysaattorilla

Alkuainepitoisuustietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg/kg (eli ppm) ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi AS_503M on arseenin (As) pitoisuus, joka on määritetty ICP-MS-menetelmällä (503M). Sitä seuraava muuttuja on tarkis-tusmerkki, esimerkiksi AS_503MT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Jos tarkistusmerkki on huutomerkki (!), analyysitulos on pienempi kuin analyysimenetelmän määritysraja, mutta tietokantaan on talletettu mittauslaitteen (epäluotettava) mittaustulos. Jos tarkistusmerkki on ’x’, tieto puuttuu.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen veden fysikaalisia ominaisuuksia ja alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km2) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006. Näytemäärät olivat vuonna 1990 1162 (tiheys 1 näyte / 300 km2), vuonna 1995 286, vuonna 2000 286 ja vuonna 2006 249 kappaletta. Aineisto kattaa koko Suomen. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 3. osan (Lahermo ym. 1996) sivuilla 27 - 30. Kenttähavainnot, koordinaatit ja vesinäytteestä määritetyt fysikaaliset ominaisuudet ja alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä näytepistettä. Kunkin näytteenottovuoden tiedot on talletettu eri tauluihin. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla.

Koodit ovat seuraavat:
143I = pH:n tai sähkönjohtavuuden määritys potentiometrisesti
143R = anionien määritys ionikromatografilla
143C = fosfaatin määritys spektorfotometrisesti
140M = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-MS-menetelmällä 140P = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-AES-menetelmällä

Alkuainepitoisuustietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg/L (eli ppm) tai µg/L (eli ppb) ja mahdollinen tarkistusmerkki. Sähkönjohtavuuden yksikkö on mS/m (25oC). Alkaliteetin yksikkö on mmol/L. Väriluvun yksikkö on mg Pt/L. KMnO4-luvun yksikkö on mg/L. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja ana-lyysimenetelmän koodista sekä yksikkö ppm tai ppb. Esimerkiksi AS_140M_PPB on arseenin (As) pitoisuus, joka on määritetty ICP-MS-menetelmällä (140M) ja talletettu yksikössä µg/L eli ppb. Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi AS_140MT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Jos tarkistusmerkki on huutomerkki (!), analyysitulos on pienempi kuin analyysimenetelmän määritysraja, mutta tie-tokantaan on talletettu mittauslaitteen (epäluotettava) mittaustulos. Jos tarkistusmerkki on ’x’, tieto puuttuu.

Käyttötarkoitus:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen moreenigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot.

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen purosedimenttigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja ympäristön tilan perusarviointi. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointi ja purosedimenttien taustapitoisuuksien määrittäminen.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen purovesigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja ympäristön tilan perusarviointi. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointi ja pintaveden taustapitoisuuksien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa valuma-alueiden kemiallisen tilan arvioinnissa.

Käyttökelpoisuus:

Aineisto on alun perin koottu suuralueellisiin käyttötarkoituksiin, joten se ei ole käyttökelpoinen paikallisiin tutkimuksiin.

Teema avainsana:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

maaperä, moreeni, alkuaineet

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

geokemia, purosedimentti, kartoitus, näytteenotto, kemiallinen analyysi, geokemialliset tutkimukset, geokemialliset provinssit, alkuaineet

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

geokemia, purovesi, kartoitus, näytteenotto, kemiallinen analyysi, geokemialliset tutkimukset, geokemialliset provinssit, alkuaineet

Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN
Jakeluformaatin nimi: File Geodatabase Feature Class
Aineiston formaatti: File Geodatabase Feature Class

GTK-SYKE Metatieto:

Metatiedon tiedot
Metadatan kieli: Suomi
Merkistö: 8859part15
Viimeinen päivitys: 2013-11-22
Metatiedosta vastuussa oleva osapuoli:
Organisaation nimi: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: Omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoitetiedot: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Hierarkiataso: dataset
Metatiedon standardin nimi: ISO 19115:2005
Metatiedon standardin versio: JHS 158:2005
Metatiedon tiedostotunniste: sagk_moreeni
sagk_purosedimentti
sagk_purovesi
Ylemmäntason tiedostotunniste: Suuralueellinen geokemia

Takaisin

Aineiston tunnistamistiedot
Viitetiedot:  
Päivitys:
Luonti:  
Julkaisu:  
Aikaviite:  
Vaihtoehtoinen nimi:  
Versio: 1.0
Version päiväys: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 1983-01-01
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 2006-01-01
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 2006-01-01
* Esitystapa: digitaalinen kartta
Resurssin tunniste: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 1000168
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 1000169
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 1000170
Tunnisteen tyyppi:  
Aineistosta vastuussa oleva osapuoli:
Organisaation nimi: Geologian tutkimuskeskus
Rooli: Omistaja
Yhteystiedot:  
Puhelinnumero: 0295030000
Fax-numero: 0295032901
Osoitetiedot: PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite: geodata@gtk.fi
Aiheluokka: ISO 19115 Topic Categories
Alan mukainen avainsana:
Avainsanat:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

geokemia, kartoitus, näytteenotto, kemialliset analyysit, geokemialliset tutkimukset

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

geokemialliset kartat, kartastot, geokemia, purosedimentti, kartoitus, näytteenotto, kemialliset analyysit

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

geokemialliset kartat, kartastot, geokemia, purovesi, kartoitus, näytteenotto, kemialliset analyysit

Asiasanasto: Geosanasto
Paikan mukainen avainsana:
Avainsanat: Suomi
Asiasanasto: Geosanasto
Esiintymän mukainen avainsana:
Avainsanat:  
Asiasanasto:  
Aikajakson mukainen avainsana:
Avainsanat:

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

1990 - 2006

Asiasanasto: Geosanasto
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat: Geologia
Asiasanasto: GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat: geologia
Asiasanasto: GEMET - Themes, version 2.3
Teeman mukainen avainsana:
Avainsanat:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

maaperä, moreeni, alkuaineet

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

geokemia, purosedimentti, kartoitus, näytteenotto, kemiallinen analyysi, geokemialliset tutkimukset, geokemialliset provinssit, alkuaineet

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

geokemia, purovesi, kartoitus, näytteenotto, kemiallinen analyysi, geokemialliset tutkimukset, geokemialliset provinssit, alkuaineet

Asiasanasto: Geosanasto
Tiivistelmä:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa 37 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm – 200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km². Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä. Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä (menetelmäkoodi 900N) tai vahvalla happouuttosarjalla (menetelmä 312P). Kuningasvesiliukoisten analyysien koodi on 511P. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä (519U). Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla (810L). Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet (312P) ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (511P).

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen orgaanisen purosedimentin alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km2) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006. Näytemäärät olivat vuonna 1990 1162 (tiheys 1 näyte / 300 km2), vuonna 1995 286, vuonna 2000 286 ja vuonna 2006 249 kappaletta. Aineisto kattaa koko Suomen. Samaan aikaan on otettu myös purovesinäytteitä. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 3. osan (Lahermo ym. 1996) sivuilla 27-30. Kenttähavainnot, koordinaatit ja näytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä näytepistettä. Kunkin näytteenottovuoden tiedot on talletettu eri tauluihin. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla.

Koodit ovat seuraavat:
503H = elohopeamääritys kylmähöyrymenetelmällä
503P = uutto typpihappouutolla mikroaaltouunissa, mittaus ICP-AES:llä
503M = uutto typpihappouutolla mikroaaltouunissa, mittaus ICP-MS:llä
820L = hiili, vety ja typpi LECO-analysaattorilla

Alkuainepitoisuustietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg/kg (eli ppm) ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi AS_503M on arseenin (As) pitoisuus, joka on määritetty ICP-MS-menetelmällä (503M). Sitä seuraava muuttuja on tarkis-tusmerkki, esimerkiksi AS_503MT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Jos tarkistusmerkki on huutomerkki (!), analyysitulos on pienempi kuin analyysimenetelmän määritysraja, mutta tietokantaan on talletettu mittauslaitteen (epäluotettava) mittaustulos. Jos tarkistusmerkki on ’x’, tieto puuttuu.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen veden fysikaalisia ominaisuuksia ja alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km2) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006. Näytemäärät olivat vuonna 1990 1162 (tiheys 1 näyte / 300 km2), vuonna 1995 286, vuonna 2000 286 ja vuonna 2006 249 kappaletta. Aineisto kattaa koko Suomen. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 3. osan (Lahermo ym. 1996) sivuilla 27 - 30. Kenttähavainnot, koordinaatit ja vesinäytteestä määritetyt fysikaaliset ominaisuudet ja alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä näytepistettä. Kunkin näytteenottovuoden tiedot on talletettu eri tauluihin. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla.

Koodit ovat seuraavat:
143I = pH:n tai sähkönjohtavuuden määritys potentiometrisesti
143R = anionien määritys ionikromatografilla
143C = fosfaatin määritys spektorfotometrisesti
140M = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-MS-menetelmällä 140P = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-AES-menetelmällä

Alkuainepitoisuustietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg/L (eli ppm) tai µg/L (eli ppb) ja mahdollinen tarkistusmerkki. Sähkönjohtavuuden yksikkö on mS/m (25oC). Alkaliteetin yksikkö on mmol/L. Väriluvun yksikkö on mg Pt/L. KMnO4-luvun yksikkö on mg/L. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja ana-lyysimenetelmän koodista sekä yksikkö ppm tai ppb. Esimerkiksi AS_140M_PPB on arseenin (As) pitoisuus, joka on määritetty ICP-MS-menetelmällä (140M) ja talletettu yksikössä µg/L eli ppb. Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi AS_140MT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Jos tarkistusmerkki on huutomerkki (!), analyysitulos on pienempi kuin analyysimenetelmän määritysraja, mutta tietokantaan on talletettu mittauslaitteen (epäluotettava) mittaustulos. Jos tarkistusmerkki on ’x’, tieto puuttuu.

Käyttötarkoitus:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen moreenigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja malminetsintä. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi maaperän taustapitoisuusarvio, metsämaan ravinnepitoisuusarviot, maaperän emäskationien puskurikapasiteetin arviointi ja rapautumisnopeusarviot.

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen purosedimenttigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja ympäristön tilan perusarviointi. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointi ja purosedimenttien taustapitoisuuksien määrittäminen.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisen purovesigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja ympäristön tilan perusarviointi. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointi ja pintaveden taustapitoisuuksien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa valuma-alueiden kemiallisen tilan arvioinnissa.

Myötävaikuttanut taho: Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus
Norges Geologiske Undersøkelse, NGU, Norja
Viitedokumentti:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Koljonen, T. (toim.) 1992. Suomen geokemian atlas, osa 2: moreeni. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 218 s. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_008.pdf

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T., Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas. Osa 3: ympäristögeokemia – purovedet ja sedimentit. Geochemical Atlas of Finland. Part 3: Environmental geochemistry – stream water and sediments. Geologian tutkimuskeskus, Espoo, 147 s.

Tenhola, M. &. Tarvainen, T. 2008. Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2006. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 172. 60 s. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_172.pdf

Tietoaineiston kieli: Suomi
Status: Valmis
Ylläpitotietojen tiedot:  
Ylläpitotiheys: Ei suunnitteilla
Päivityksen laajuus:  
Resurssin/Aineiston rajoitteet:
Rajoitukset:  
Käyttökelpoisuus: Aineisto on alun perin koottu suuralueellisiin käyttötarkoituksiin, joten se ei ole käyttökelpoinen paikallisiin tutkimuksiin.
Lainmukaiset rajoitteet:  
Saantirajoitteet: Lisenssi
Käyttörajoitteet: Tekijänoikeus
Lupateksti: © Geologian tutkimuskeskus
Turvallisuusrajoitukset:  
Turvaluokittelu: Julkinen
Sijaintitiedon esitystapa: Vektori
*Prosessointiympäristö: Microsoft Windows 7 Version 6.1 (Build 7601) Service Pack 1; Esri ArcGIS 10.1.1.3143
Sijaintitiedon erotuskyky:  
Maantieteellinen kattavuus:  
*Kattavuuden esittämistapa:  
*Suorakaide rajaa aineiston:  
*Länsi: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 91823.191
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 100905.4825
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 100905.4825
*Itä: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 723791.7272
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 718861.7512
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 722285.2744
*Pohjoinen: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 7764481.9191
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 7766848.9036
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 7766848.9036
*Etelä: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus 6653956.891
Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus 6639698.6812
Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus 6639698.6812
Muu kattavuustieto:  
Maantieteellinen laajuus:  
Rajoittaa suorakulmion:  
*Kattavuuden esittämistapa:  
*Suorakaide rajaa aineiston:  
Länsi:  
Itä:  
Pohjoinen:  
Etelä:  
Ajallinen kattavuus:  
Aloitus pvm:  
Lopetus pvm:  
Sijainnillinen ja ajallinen kuvaus:  
Kuvailu:  

Takaisin

Sijaintitiedon esitystapa - Vektori
Topologian taso: geometryOnly
Geometriset objektit:  
Nimi: Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus
Objektin tyyppi: point
Objektien lkm: 1057
Geometriset objektit:  
Nimi: Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus
Objektin tyyppi: point
Objektien lkm: 1166
Geometriset objektit:  
Nimi: Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus
Objektin tyyppi: point
Objektien lkm: 1177

Takaisin

Koordinaattijärjestelmä 
Vertausjärjestelmän tunniste:
Arvo:ETRS-TM35FIN: 3067
Nimiavaruus: 
Aikaviite: 
Tunnisteen tyyppi:EPSG

Takaisin

Aineiston laatutiedot
Alkuperätiedot:  
Historia

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 –peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Koordinaatit edustavat 300 m x 1000 m kokoisen näytteenottoalueen painopistettä. Painopisteessä saattaa olla muuta maalajia kuin moreenia. Muut tiedot perustuvat kenttäyhdistelmänäytteestä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin.

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 –peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Kentällä on havainnoitu puron leveys, veden virtausnopeus, ympäristön maankäyttö ja maalaji näytteenottopisteessä. Muut tiedot perustuvat laboratoriossa tehtyihin kemiallisiin analyyseihin.

Kenttähavainnot on koodattu seuraavasti:

Aines

MU muta
LJ lieju
X tieto puuttuu

Virran (puron) leveys ilmoitetaan metreinä.

Virtausnopeus on arvioitu neliluokkaisella asteikolla:

1 seisova vesi
2 selvä virtaus
3 nopea virtaus
4 uoma kuivillaan

Ympäristön maankäyttö on koodattu seuraavasti:

H hakkuuaukea
M metsä, pensaikko
N niitty, viljelemätön pelto
P viljelty pelto
S suo
T taaja asutus
X tuntematon

Maaperä

HK hiekka
KA kallio, louhikko, kivikko
MR moreeni
SA savi, siltti
TU turve
XX tuntematon

Kansantl

X Näytteestä on tehty lisämäärityksiä Kansanterveyslaitoksella (mykobakteerit).

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 –peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Kentällä on havainnoitu puron leveys, veden virtausnopeus, ympäristön maankäyttö ja maalaji näytteenottopisteessä. Muut tiedot perustuvat kentällä tai laboratoriossa tehtyihin veden fysikaalisten ominaisuuksien (esimerkiksi pH, sähkönjohtavuus) mittauksiin ja vesinäytteistä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin.

Kenttähavainnot on koodattu seuraavasti:

Virran (puron) leveys ilmoitetaan metreinä.

Virtausnopeus on arvioitu neliluokkaisella asteikolla:

1 seisova vesi
2 selvä virtaus
3 nopea virtaus
4 uoma kuivillaan

Ympäristön maankäyttö on koodattu seuraavasti:

H hakkuuaukea
M metsä, pensaikko
N niitty, viljelemätön pelto
P viljelty pelto
S suo
T taaja asutus
X tuntematon

Maaperä

HK hiekka
KA kallio, louhikko, kivikko
MR moreeni
SA savi, siltti
TU turve
XX tuntematon

Prosessointihistoria:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 2. osan (Koljonen 1992) sivuilla 14 - 26.

Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 70 cm syvyydeltä (vaihteluväli 50 cm – 200 cm) vuonna 1983 tiheydellä 1 näyte / 300 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 1056. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 5 osanäytteen koordinaattien painopisteestä. Osanäytteet on kerätty 300 m x 1000 m laajuiselta suorakaiteen muotoiselta alueelta. Pohjois-Suomessa näytteet on saatu yhdistämällä aikaisemmin Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä otettuja näytteitä.

Näytteistä on seulottu analyysiin alle 0,06 mm raekokolajite. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla.

Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on määritetty myös alle 2 mm raekokolajitteen kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoiset pitoisuudet.

Kenttähavainnot, koordinaatit ja kenttäyhdistelmänäytteestä määritetyt alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä (kenttäyhdistelmä) näytepistettä. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla.

Koodit ovat seuraavat:
900N = neutroniaktivointianalyysi (todellinen kokonaispitoisuus)
312P = kokonaisliuotus vahvalla happouutolla (kokonaispitoisuus)
511P = kuningasvesiliuotus
810L = Rikin määritys Leco-analysaattorilla
519U = kultamääritys liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä

Alkuainepitoisuus-tietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg kg-1 (mg/kg) eli ppm ja mahdollinen tarkistusmerkki. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista. Esimerkiksi YB_511P on ytterbiumin (Yb) pitoisuus, joka on määritetty kuningasvesiliuotuksella (511P). Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi YB_511PT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Joskus määritysrajatieto puuttuu ja kenttään on talletettu arvo 0. Etelä- ja Väli-Suomesta <2 mm raekokolajitteesta tehdyt analyysitulokset on talletettu eri tiedostoon.

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisessa purosedimenttigeokemiallisessa kartoituksessa näytteet kerättiin 0,06 mm silmäkoon seulakangashaavilla usean kymmenen metrin matkalta. Näytekoko oli noin 0,5 L. Karkein mineraaliaines poistettiin dekantoimalla ja karkea orgaaninen aines poistettiin seulomalla noin 2 mm muoviseulalla. Näytteet kuivattiin 60oC:n lämpötilassa ja hienonnettiin muoviteräisellä leikkurilla. Lopuksi näytteet seulottiin <2 mm raekokoon ennen kemiallisia analyysejä. Yksityiskohtaiset näytteenottokuvaukset on esitetty julkaisussa Lahermo ym. (1996) ja vuoden 2000 osalta Gregorauskiene ym. (2000).

Näytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä. Laboratorio on akkreditoidu TO25 (EN ISO/IEC 17025) mukaisesti.

Näytteet liuotettiin väkevällä typpihapolla mikroaaltouunissa (US EPA 3051A) ja analysoitiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektometrillä (ICP-MS) ja plasma-atomiemissiospektrometrillä (ICP-AES). Elohopea määritettiin kylmähöyrymenetelmällä. Hiili, vety ja typpi määritettiin LECO-analysaattorilla.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellisessa purovesigeokemiallisessa kartoituksessa vesinäytteet kerättiin fysikaalis-kemiallisia määrityksiä ja anionianalyysejä varten 500 ml:n muovipulloon. Raskasmetallianalyysejä varten suodatettiin (0,45 µm) 100 ml vettä, joka kestävöitiin suprapur-typpihapolla (1 ml). Suodattaminen ja näytteiden hapotus tehtiin kentällä. Joka 20. näyte oli ns. blank-näyte (ionivaihdettua vettä), joka käsiteltiin kentällä samaan tapaan kuin varsinainen näyte. Yksityiskohtaiset näytteenottokuvaukset on esitetty julkaisussa Lahermo ym. (1996) ja vuoden 2000 osalta Gregorauskiene ym. (2000) .Vesinäytteet kuljetettiin laboratorioon kylmäpulloilla jäähdytetyissä styrox-laatikoissa valolta suojattuina. Laboratoriossa näytelaatikot säilytettiin mittaukseen asti pimeässä kylmiössä noin 4 oC:n lämpötilassa. Näytteiden varastointiaika vaihteli eri vuosina.

Vuosina 1990, 1995 ja 2006 vesinäytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä ja vuonna 2000 Norjan geologian tutkimuskeskuksessa (NGU). Laboratoriot ovat akkreditoidut TO25 (EN ISO/IEC 17025) mukaisesti.

Vesinäytteet analysoitiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektometrillä (ICP-MS) ja plasma-atomiemissiospektrometrillä (ICP-AES). GTK:ssa käytössä olleet ICP-laitteistot olivat ICP-AES malli Jarrel-Ash Atomcomp Series 800 ja ICP-MS malli ICP-MS Perkin Elmer SCIEX Elan 5000. NGU:ssa käytetty massaspektrometri oli High Resolution ICP-MS (Finnigan Mat Element) ja ICP-AES -laitteisto Termo Jarrel Ash ICP 61. Anionit (F-, SO42-, Cl- ja NO3-) määritettiin käyttäen ionikromatografista menetelmää (IC).

Veden pH mitattiin vuosina 1990 ja 1995 potentiometrisesti laboratoriossa WTW pH-90-laitteistolla sekä sähkönjohtavuus (EC) Radiometer CDM 83-konduktiometrillä. Vuosien 2000 ja 2006 näytteenotossa pH ja sähkönjohtavuus mitattiin kentällä WTW Multiline P3 pH/LF-SET-laitteistolla.
Sähkönjohtokyvyn mittaamiseen käytettiin myös erillistä sähkönjohtokykymittaria (WTW LF92).

Bikarbonaattipitoisuudet (HCO3-) vuosina 1990, 1995 ja 2006 määritettiin laboratoriossa titrimetrisesti. Vuonna 2000 alkaliteetti mitattiin kentällä Hachin digitaalisella titraattorilla (Hach Model 16900-01). Liuos titrattiin pH-arvoon 4,5, mikä arvo määritettiin pH-mittarilla. Vuonna 2006 mitattiin 21 näytettä sekä kentällä että laboratoriossa (Tenhola ja Tarvainen 2008).

Prosessointiympäristö:

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Näytteet on otettu lapiolla tai iskuporakalustolla. Kenttäyhdistelmänäytteet on kuivattu laboratoriossa, seulottu <0,06 mm tai <2 mm raekokolajitteeseen. Näytteistä on analysoitu alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuus on määritetty joko neutroniaktivointianalyysillä tai vahvalla happouuttosarjalla. Kulta ja palladium on määritetty liekittömällä atomiabsorptioon perustuvalla analyysimenetelmällä. Rikkipitoisuus on määritetty Leco-analysaattorilla.

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Näytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä. Kenttätiedot on yhdistetty analyysituloksiin SPSS-ohjelmalla kenttätunnuksen perusteella.

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

Vuosina 1990, 1995 ja 2006 vesinäytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä ja vuonna 2000 Norjan geologian tutkimuskeskuksessa (NGU). Laboratoriot ovat akkreditoidut TO25 (EN ISO/IEC 17025) mukaisesti.

Vesinäytteet analysoitiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektometrillä (ICP-MS) ja plasma-atomiemissiospektrometrillä (ICP-AES). GTK:ssa käytössä olleet ICP-laitteistot olivat ICP-AES malli Jarrel-Ash Atomcomp Series 800 ja ICP-MS malli ICP-MS Perkin Elmer SCIEX Elan 5000. NGU:ssa käytetty massaspektrometri oli High Resolution ICP-MS (Finnigan Mat Element) ja ICP-AES -laitteisto Termo Jarrel Ash ICP 61. Anionit (F-, SO42-, Cl- ja NO3-) määritettiin käyttäen ionikromatografista menetelmää (IC).

Veden pH mitattiin vuosina 1990 ja 1995 potentiometrisesti laboratoriossa WTW pH-90-laitteistolla sekä sähkönjohtavuus (EC) Radiometer CDM 83-konduktiometrillä. Vuosien 2000 ja 2006 näytteenotossa pH ja sähkönjohtavuus mitattiin kentällä WTW Multiline P3 pH/LF-SET-laitteistolla. Sähkönjohtokyvyn mittaamiseen käytettiin myös erillistä sähkönjohtokykymittaria (WTW LF92).

Bikarbonaattipitoisuudet (HCO3-) vuosina 1990, 1995 ja 2006 määritettiin laboratoriossa titrimetrisesti. Vuonna 2000 alkaliteetti mitattiin kentällä Hachin digitaalisella titraattorilla (Hach Model 16900-01). Liuos titrattiin pH-arvoon 4,5, mikä arvo määritettiin pH-mittarilla. Vuonna 2006 mitattiin 21 näytettä sekä kentällä että laboratoriossa (Tenhola ja Tarvainen 2008).

Kenttätiedot on yhdistetty analyysituloksiin SPSS-ohjelmalla kenttätunnuksen perusteella.

Aineiston laaturaportti - Sääntöjenmukaisuus:
INSPIRE-sääntöjenmukaisuus:  
Määrittely:  
Aikaviite:  
Toiminto:  

Takaisin

Aineiston jakelutiedot 
Jakelija: 
Yhteystiedot: 
Nimi:Aineistomyynti
Organisaation nimi:Geologian tutkimuskeskus
Rooli:Omistaja
Puhelinnumero:0295030000
Fax-numero:0295032901
Osoitetiedot:PL 96 (Betonimiehenkuja 4)
02150 ESPOO
Sähköpostiosoite:geodata@gtk.fi
Saatavilla oleva formaatti:
Jakeluformaatin nimi:Ei saatavissa INSPIRE-yhteensopivassa muodossa
Jakeluformaatin nimi:File Geodatabase Feature Class
Jakeluformaatin nimi: 
Jakeluformaatin versio:ArcGIS10.1
Jakeluformaatin määrittely: 
Tilausohjeistus: 
Maksut ja maksuaika: 
Palvelutunnit: 
Tilausohjeet: 
Siirtovaihtoehdot: 
Online-lähde: 
Online-osoite (URL):Tuotelinkki (hakku.gtk.fi)
Jakelutapa:Lataaminen
Offline-jakelu: 
Median nimi: 

Takaisin

Kohde- ja ominaisuustiedot
Yksityiskohtainen kuvaus:
Nimi:  
Kohdetyyppi:  
Tyyppi:  
Lukumäärä:  
Yleiskuvaus:  
Kohde- ja ominaisuustietojen kuvaus:  

 

Takaisin