Historia:
History: |
Kallioperähavaintotiedot sisältää eri tarkoitukseen kerättyjä kallioperäpaljastumien havaintoja, jotka on alun perin tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kalpea-, Raki-, Kivivara-, Taajama- ja KAPALO-tietokantoihin sekä Outokummun Wihta-kantoihin. Rautaruukin havaintojen tallennus on alkanut vuonna 2009. Yliopistojen havaintoaineistoja löytyy tallennettuna useaan eri formaattiin. Lohkareikot ja lohkarehavainnot ovat erillisessä Lohkarehavainnot-tuotteessa.
Kalpea on vuosina 1989-2009 GTK:ssa käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttui merkittävä osa tuona aikana tehdyistä kallioperäkartoituksen ja pieni osa malminetsinnän kallioperähavainnoista. Kalpeaan tallennettiin jälkikäteen vuosina 1905-1988 tehtyjä kallioperähavaintoja tarveharkinnan mukaan. Kalpeaan on tallennettuna jonkin verran myös yliopistojen projektiaineistoja. Kallioperähavainnot kirjattiin maastossa paperisille lomakkeille ja muistikirjoihin sekä piirrettiin kenttäkartoille. Alkuperäisiä aineistoja säilytetään GTK:n päätearkistossa. Vuonna 2009 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään.
Havaintojen paikannustarkkuus ja sisältö vaihtelevat havainto- ja tallennusajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja uusimpien saatavilla olleiden Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisten Taloudellisia karttojen, 1:20 000 -mittakaavaisten perus- tai topografikarttojen sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvien sekä ilmakuvakarttojen perusteella. Vuodesta 1998 lähtien havaintopisteet on paikannettu myös GPS -laitteen avulla, ja laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000.
Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tektonisella mittauksella tarkoitetaan geologin kompassilla mitattujen viiva- ja tasosuureiden sekä rakenteiden suuntaa ja kaltevuutta. Jos kivessä on esiintynyt näkyvästi tiettyä mineraalia, erityisesti malmimineraaleja, on ne kirjattu osaksi havaintoa. Havaintoihin liittyy kivinäytteitä. Valikoiduista kivinäytteistä on tehty hieitä kivilajin tarkempaa tunnistamista varten. Hieitä säilytetään GTK:n hiearkistoissa Kuopiossa ja Rovaniemellä (arkisto@gtk.fi). Vuodesta1965 lähtien kivinäytteistä on tehty petrofysikaalisia laboratoriomittauksia. Vuodesta 1963 lähtien kartoitusalueelta valikoiduista tyyppinäytteistä on tehty geokemiallisia kokokivianalyysejä. Kallioperähavaintotiedot-tuote on ostettavissa (geodata@gtk.fi). Havaintoon saattaa liittyä valokuvia tai piirroksia.
Raki on vuosina 1991-2009 GTK:ssa käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttuivat rakennuskivitutkimuksen kallioperähavainnot. Vuonna 2010-2011 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään.
Kivivara on vuosina 1989-2009 GTK:n käytössä ollut havaintotietokanta, johon karttuivat kiviainestutkimuksen kallioperähavainnot. Vuonna 2009 aineisto siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään.
Taajama on GTK:n käytössä ollut havaintotietokanta, johon on koottu taajamakartoituksen kallioperähavainnot. Tietokanta koostuu kahden eri projektin havainnoista vuosilta 1999-2002 ja 2003-2006. Projektien havainnot ja tietokannat poikkeavat hiukan toisistaan. Vuonna 2010-2011 aineistot siirrettiin uuteen kallioperähavaintojärjestelmään. Yleisten kallioperäkartoituksessa tehtyjen havaintojen lisäksi aineistossa on yksityiskohtaisia havaintoja siirroksista ja rakoilusta.
Vuosista 2009-2010, osin jo vuodesta 2007, lähtien kaikissa GTK:n kartoitusohjelmissa kerätty havaintoaineisto tallennetaan suoraan maastokannettavalla Kapalo-kantaan ja tallennettu aineisto siirretään kallioperähavaintojärjestelmään. Havaintojen paikannus tapahtuu GPS-laitteella. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tietojen tallennus tapahtuu hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta.
Vuodesta 2015 alkaen osa aineistosta on tallennettu Android-käyttöjärjestelmälle tehdyllä Kapalo-versiolla, ”Mobiilikapalolla”. Tämän Android-sovelluksen käyttämä tietokanta on karsittu versio täysimittaisesta kallioperähavaintotietokannasta.
Outokumpu Oy suoritti malminetsintää tukevaa kallioperäkartoitusta vuosina 1952-2003. Kallioperähavainnot kirjattiin paperisille lomakkeille ja muistikirjoihin sekä piirrettiin kenttäkartoille. Lomakkeissa käytetyt lyhenteet on kuvattu GEOKU II-käsikirjassa. Rautaruukin käyttämät kivilajilyhenteet on kuvattu Rautaruukki Oy:n kartoitusohjeessa. Alkuperäisiä aineistoja säilytetään Outokummussa arkistossa. Outokumpu Oy luovutti malminetsinnän aineistonsa GTK:lle vuosina 2003-2007 Outokumpu-GTK-tiedonsiirtohankkeessa. Vuosina 2003-2010 paljastumahavainnot tallennettiin Wihta-tietokantoihin. Tiedonsiirron yhteydessä GTK:lle siirtyivät myös Rautaruukki Oy:n sekä Lapin Malmi Oy:n kallioperähavainnot ja Otanmäki Oy:n malminetsinnän kallioperähavaintoaineistoa. Kaikki GTK:lle luovutetut havaintolomakkeet on skannattu 2009-2010. Aineisto saadaan tallennettua GTK:n kallioperähavaintotietokantaan 2019. Tallennettujen havaintojen paikannustarkkuus ja sisältö vaihtelee. Ennen vuotta 2000 havainnot paikannettiin maastossa kompassin ja topografi- tai peruskartan perusteella. Vuoden 2000 jälkeen paikannus tapahtui GPS-laitteella. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Tektonisella mittauksella tarkoitetaan geologin kompassilla mitattujen viiva- ja tasosuureiden sekä rakenteiden suuntaa ja kaltevuutta. Jos kivessä on esiintynyt runsaasti tiettyä mineraalia, erityisesti malmimineraaleja, on ne kirjattu osaksi havaintoa. Havaintoihin liittyy usein näytteitä, joista on tehty hie kivilajin tarkempaa tunnistamista varten. 1980 -luvulta lähtien näytteisiin liittyy usein myös geokemiallinen kokokivianalyysi alueen tyyppinäytteistä.
Yliopistot ovat tuottaneet kallioperähavaintoja erilaisissa kallioperäkartoitukseen ja malminetsintään liittyvissä projekteissa. Aineistoja on luovutettu GTK:lle useassa formaatissa. Yliopiston ja muiden organisaatioiden havaintoaineisto on tuotettu vastaavalla tavalla kuin GTK:n ja Outokumpu Oy:n havainnot.
/
The bedrock observation data contain observations that were gathered for different purposes and were originally stored in the Kalpea, Raki, Kivivara, Taajama and Kapalo databases of the Geological Survey of Finland (GTK) as well as the Wihta databases of Outokumpu Oy. The conversion of the observations of Rautaruukki Oy to a digital format began in 2009. The observation data of the universities is found stored in several different formats. Single boulders and littoral boulder fields are available in a separate Boulder observation product.
The bedrock observation database Kalpea was in use at the GTK during 1989-2009. A significant portion of the bedrock observations made during bedrock mapping at that time and a small part of those made during ore exploration were gathered in it. As necessary, bedrock observations made during 1905-1988 were stored in Kalpea retrospectively. Some project data from the universities have also been entered in Kalpea. In the field bedrock observations were recorded on paper forms and in notebooks as well as drawn on field maps. The original data are stored in the main research archive of the GTK. In 2009 the data were transferred to a new bedrock observation system.
The position accuracy and content of the observations varies due the time when the data was collected and processed. Prior to 2000, observations were located and positioned with a compass and on the basis of more recent material then available from the National Land Survey of Finland (NLS) such as economic maps at a scale of 1:100 000, base or topographic maps at a scale of 1:20 000 as well as black and white or false colour aerial photographs and aerial photography maps. Since 1998, GPS equipment has also been used to position observation points, a practice which became standard in 2009.
The most usual information noted are the lithologies in an outcrop and their relative abundances, structures occurring in the rock and tectonic measurements. The latter refers to the measurement of linear and planar features and the trend and attitude of structures. If certain minerals, particularly ore minerals, are clearly present in the rock, this has been recorded as part of the observation. Rock samples are associated with the observations. Thin sections have been made of selected rock samples to enable more accurate identification. The thin sections are stored in GTK's archives in Kuopio and Rovaniemi (arkisto@gtk.fi). Since 1965 petrophysical laboratory measurements have been carried out on rock samples. Since 1963 geochemical whole rock analyses have been performed on selected type samples from a mapping area. The bedrock observation data product is available for purchase (geodata@gtk.fi). Photographs or sketches may accompany an observation.
Raki is an observation database for the gathering of bedrock observations associated with dimension stone investigations and was used by the GTK during 1991-2009. The data were transferred to the new bedrock observation system during 2010-2011.
Kivivara is an observation database for the gathering of bedrock observations associated with rock and mineral aggregate studies and was used by the GTK during 1989-2009. In 2009 the data were transferred to the new bedrock observation system.
Taajama is an observation database used by the GTK for gathering bedrock observations associated with urban mapping. The database consists of observation from two separate projects during 1999-2002 and 2003-2006. The observations and databases of the projects slightly differ from one another. The data were transferred to the new bedrock observation system during 2010-2011. Besides observations made during bedrock mapping, the data contain detailed information on faulting and jointing.
From 2009-2010, and in part since 2007, all observation data gathered in the mapping programmes of the GTK is entered directly in the Kapalo database using a rugged field laptop and the stored information is transferred to the new bedrock observation system. The observations are positioned using GPS equipment. The most usual data noted are the lithologies in the outcrop and their relative abundances, structures occurring in the rock and tectonic measurements. Data storage based on hierarchical value lists occurs in accordance with accepted standards.
From 2015 part of the bedrock observation data has been gathered by Android based application for capturing bedrock data i.e. Kapalo mobile. Structure of the used database is a simplified version from the full version of the ArcMap based Kapalo application.
Outokumpu Oy carried out bedrock mapping in support of ore exploration in 1952-2003. Bedrock observations were recorded on paper forms and in notebooks as well as drawn on field maps. The abbreviations used in the forms have been described in the GEOKU II handbook. Rautaruukki's lithological abbreviations have been described in Rautaruukki's mapping guide. The original data are stored in an archive at Outokumpu. Outokumpu Oy handed over their ore exploration data to the GTK during 2003-2007 in the Outokumpu-GTK Data Transfer Project. During 2003-2010 the outcrop observations were stored in the Wihta databases. During data transfer to the GTK, the bedrock observations of Rautaruukki Oy, Lapin Malmi Oy and Otanmäki Oy were also moved. All the paper forms submitted to GTK have been scanned in 2009-2010. Their conversion to digital form will be finished in 2019. The positioning accuracy and content of the observations varies. Prior to 2000, observations were located and positioned in the field using a compass and topographic maps. After 2000, the observations were positioned using GPS equipment. The most usual data noted are the lithologies in the outcrop and their relative abundances, structures occurring in the rock and tectonic measurements. The latter refers to the measurement of linear and planar features and the trend and attitude of structures. If the rock is rich in certain minerals, particularly ore minerals, it has been recorded as part of the observation. Samples are often associated with the observations, from which thin sections have been made to enable more accurate identification. From the 1980s, whole rock geochemical analysis of the type samples for the area is often also associated with the specimens.
Universities have produced bedrock observations in different projects associated with bedrock mapping and ore exploration. The data have been handed over to the GTK in several formats. The observation data by the universities and the other organisations have been produced in a way similar to the observations of the GTK and Outokumpu Oy.
|
Prosessointihistoria:
Process step: |
Kallioperähavaintotiedot pohjautuu GTK:n kallioperähavaintoaineiston tietokantaan (KP.Bedrock_FDS). Tuotteeseen on koottu GTK:n kallioperän kartoitusaineistoa sekä muista organisaatioista saatua kallioperähavaintoaineistoa. Kallioperähavaintotiedot-tuotteeseen on koottu havaintokohteen yleistiedot, paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Havainnon kohteena voi olla paljastuman lisäksi myös paljastumaryhmä, rakka, kallioprofiili, tutkimusoja, kallioleikkaus tai louhos. Lohkareikot ja lohkarehavainnot ovat erillisessä Lohkarehavainnot-tuotteessa.
Kallioperähavaintotiedot-aineisto on karttunut GTK:ssa seuraavien prosessien kautta: kallioperäkartoitus, malminetsintä, rakennuskivitutkimus, kiviainestutkimus ja taajamakartoitus. Jatkossa havaintoja karttuu edellä mainittujen lisäksi teollisuusmineraalitutkimuksissa, ydinjätteiden sijoitustutkimuksissa sekä kalliorakentamiseen liittyvissä tutkimuksissa.
Kallioperähavaintopisteiden paikantamisessa on käytetty uusimpia saatavilla olleita Maanmittauslaitoksen 1:100 000 -mittakaavaisia Taloudellisia karttoja, 1:20 000 -mittakaavaisia perus- tai topografikarttoja sekä mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvia sekä ilmakuvakarttoja. Vuodesta 1998 lähtien havaintopisteet on paikannettu myös GPS -laitteen avulla, ja laitteen käyttö vakiintui vuonna 2000. Kallioperähavainnot on kirjattu havaintopäiväkirjoihin tai havaintolomakkeisiin. Havainnot on tallennettu vastaavana ajanjaksona käytössä olleisiin tietojärjestelmiin. Ennen vuotta 2009 tietojärjestelmien kentillä ei pääsääntöisesti ole ollut arvolistoja. Vuosista 2009-2010 lähtien GTK:n tietojen tallennus on tehty hyväksyttyjen standardien mukaisten hierarkkisten arvolistojen pohjalta. Geologi määrittää maastossa kenttäkivilajin silmämääräisen tarkastelun perusteella kivessä olevien mineraalien ja rakenteiden perusteella. Tietyllä geologisella alueella on käytetty yhtenäistä kenttäkivilajinimitystä.
Kivilajinimi tarkentuu myöhemmin kiven tyyppinäytteestä tehtyjen geokemiallisten analyysien sekä hietutkimusten perusteella.
Kallioperähavaintotiedot-tuote sisältää seuraavat tasot:
Kp_havainto/br_observation on pistetaso, joka sisältää kallioperähavainnon maantieteelliseen paikkaan liittyvät havainnot ja tiedot, paikannustarkkuuteen liittyvät tiedot, havainnon tuottaneen prosessin ja organisaation sekä havaintovuoden. Havaintopisteet perustuvat GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Kallioperähavaintokohde [KP.Bedrock_observation].
Kp_havaintoalue/br_observation_area on aluetaso, joka sisältää havaintoalueen ulkorajat. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Havaintoalue [KP.Observation_area].
Kp_juoni/br_dyke on viivataso, joka sisältää havaintokohteen juonet ja niihin liittyvät tiedot. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Juoniviiva [KP.Dyke_line].
Kp_kivilajihavainto/br_rock_observation on pistetaso, joka sisältää havaintokohteen kivilajeihin liittyvät tiedot ja havainnot ja joka perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Kivilajihavaintopiste [KP.Rock_observation_point].
Kp_kivilajialue/br_rock_type_area on aluetaso, joka sisältää havaintokohteen kivilajialueet ja joka perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Kivilajipolygoni [KP.Rock_type_polygon].
Kp_paarakosuunta/br_joint_set on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatusta rakoilusta. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Päärakosuunta [KP.Joint_set] ja tauluja Rakoryhmät [KP.BFDS_JS_Joint_groups] ja Päärakosuunnat [KP.BFDS_JS_Details].
Kp_palanayte/br_sample on pistetaso, joka sisältää havaintokohteesta otetut näytetiedot ja yleistiedon (”Kyllä/Ei”) niistä tehdyistä geokemiallisista analyyseistä ja petrofysikaalisista mittauksista. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Näytetiedot [KP.Sample] ja tauluja geokemiallisista analyyseistä [LIMS.PARAMLIST] ja petrofysikaalisista mittauksista [KP.BFDS_Petrophysics]. Geokemian analyysien ja petrofysikaalisten mittausten tulokset ovat erillisissä tauluissa kp_geokemian_analyysi/br_analysis ja kp_petrofysiikka/br_petrophysics.
Kp_geokemian_analyysi/br_analysis on pistetaso, joka sisältää havaintokohteen analysoitujen näytteiden geokemialliset analyysitulokset. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Näytetiedot [KP.Sample] ja taulua kemiallisista analyyseistä [LIMS.PARAMLIST].
Kp_petrofysiikka/br_petrophysics on pistetaso, joka sisältää havaintokohteen näytteistä (ns. palanäytteet) tehtyjen petrofysikaalisten laboratoriomittausten tulokset matriisimuodossa sekä näytteiden kivilajit. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Näytetiedot [KP.Sample] ja petrofysikaaliset mittaukset-taulua [KP.BFDS_Petrophysics].
Kp_viivasuure/br_linear_structure on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista viivasuureista: viivaus, venymä, poimuakseli, siirroksen suunta, kerrosjärjestyksen ikääntymissuunta. Osa viivasuureista on esitetty myös erillisinä pistetasoina. Kallioperähavainnon viivasuureiden lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Viivasuureet-taulua [KP.BFDS_Linear_structure].
Kp_tasosuure/br_planar_structure on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista tasosuureista: akselitasopoimutuksen haarniskapinta, hiertotaso, hiertymätaso, hiertymävyöhyke, siirros, päärakosuunta, rako, juonirako, rakojuoni, sulkarako, tensiorako, tensiorakojuoni, kerroksellisuus, liuskeisuus, ruhjeliuskeisuus, ruhjevyöhyke, suoni ja kontakti. Osa tasosuureista on esitetty myös erillisinä pistetasoina. Kallioperähavainnon tasosuureiden lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuuret-taulua [KP.BFDS_Planar_structure].
Kp_top/br_top on pistetaso, joka sisältää havaintokohteelta mitatut TOP-tiedot. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=1, ”Layering” ja [YOUNGING_DIRECTION] >0 ja <360).
Kp_mineraalitieto/br_mineral on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteeseen liittyvistä mineraaleista. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Kivilajihavaintopiste [KP.Rock_observation_point] ja tauluja Mineraali [KP.BFDS_Mineral] ja Mineraalin muuttuminen: [KP.BFDS.Mineral_altterations] ja [KP.BFDS_Mineral_data].
Kp_malmiutuminen_muuttuminen/br_mineralisation_alteration on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteen kivilajeihin ja mineraaleihin liittyvistä malmiutumisesta ja muuttumisesta. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Kivilajihavaintopiste [KP.Rock_observation_point] ja Muuttuminen-malmiutuminen-taulua [KP.BFDS_MaA].
Kp_osakivilaji/br_sub_rocktype on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteeseen liittyvistä osakivilajeista ja joka perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Osakivilajit [KP.BFDS_Sub_rock].
Kp_akselitaso/br_axial_plane on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista akselitasoista. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuuret-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=3, ”Axial_plane”.
Kp_kontakti/br_contact on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteiden kontaktimittauksista. Sen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=7, ”Contact”.
Kp_poimutuksen_haarniskapinta/br_enveloping_surface on pistetaso, joka sisältää mittaustiedot havaintokohteen poimutuksen haarniskapinnasta. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=9, ”Enveloping_surface”.
Kp_siirros/br_fault on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista siirroksista. Pisteiden lähtötietoina on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=4, ”Fault”.
Kp_poimuakseli/br_fold_axis on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista poimuakseleista ja joka perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon -Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Viivasuureet-tauluun [KP.BFDS_Linear_structure], missä [STYPE]=1, ”Fold Axis”.
Kp_liuskeisuus/br_foliation on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista liuskeisuuksista. Se perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-tauluun [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=2, ”Foliation”.
Kp_rako/br_joint on pistetaso, joka sisältää tietoa havaintokohteen kallioperän rakoilusta ja rikkonaisuudesta. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=8, ”Joint”.
Kp_kerroksellisuus/br_layering on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista kerroksellisuuksista. Se perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon -Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuuret-tauluun [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=1, ”Layering” ja missä [YOUNGING_DIRECTION] = ”Null” tai ”Missing”).
Kp_viivaus/br_lineation on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista viivauksista. Se perustuu GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoon Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Viivasuureet-tauluun [KP.BFDS_Linear_structure], missä [STYPE]=2, ”Lineation”.
Kp_pienjuoni/br_vein on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteen kallioperän pienistä juonista. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Rakennegeologinen mittaus [KP.Tectonic_measurement] ja Tasosuureet-taulua [KP.BFDS_Planar_structure], missä [STYPE]=6, ”Vein”.
Kp_kivilajirakenne/br_structure_texture on pistetaso, joka sisältää tiedot havaintokohteesta mitatuista rakenteista. Tietojen lähteenä on käytetty GTK:n kallioperähavaintotietokannan tasoa Kivilajihavaintopiste [KP.Rock_observation_point] ja Rakenne-asu-taulua [KP.BFDS_SaT].
/
The bedrock observation data is based on the GTK´s bedrock observation database (KP.Bedrock_FDS). The product comprises GTK’s bedrock mapping data, as well as bedrock observation data received from other organisations. The most usual data noted are the lithologies in the outcrop and their relative abundances, the structures that occur in the rock and tectonic measurements. At the observation site, there may be a single outcrop, an outcrop group, frost-shattered bedrock, a rock profile, an investigation trench and a rock-cutting or quarry. Single boulders and littoral boulder fields are available in a separate Boulder observation product.
The bedrock observations data has been assembled through the processes of bedrock mapping, ore exploration, dimension stone investigations, rock and mineral aggregate studies and urban mapping at GTK. In the future observations additional to those previously mentioned will be gathered in industrial mineral studies, in nuclear waste disposal research and in rock construction investigations.
More recent maps then available from the National Land Survey of Finland (NLS) such as economic maps at a scale of 1:100 000, base or topographic maps at a scale of 1:20 0 000 as well as black and white or false colour aerial photographs and aerial photography maps have been used to locate and position bedrock observation points. Since 1998, GPS equipment has also been used to position observation points, a practice which became standard in 2000. Bedrock observations were recorded in observation diaries and on observation forms. The observations have been stored in the data systems then in use. Before 2009 the fields of the data systems did not usually have value lists. Since 2009–2010 data storage has been based on hierarchical value lists occurs in accordance with accepted standards. A geologist determines a field name for a lithology based on the minerals and structures it contains. Uniform field names have been used in certain areas. The lithological name is clarified later on the basis of geochemical analyses performed on the rock and thin section studies.
The bedrock observation data product contains following layers:
Br_observation is a point layer that contains observations and data associated with the geographical locality of the bedrock observation as well as information on positioning accuracy, the observation process, the organisation and observation year. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Bedrock observation [KP.Bedrock_observation]
Br_observation_area is an area layer that contains the external borders for bedrock or observations. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Observation area [KP.Observation_area].
Br_dyke is a line layer that contains dykes and related information at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Dyke line [KP.Dyke_line].
Br_rock_observation is a point layer that contains information and observations relating to the rock types (lithologies) at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Rock observation point [KP.Rock_observation_point].
Br_rock_type_area is an area layer that contains rock type areas (lithological areas) at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Rock type polygon [KP.Rock_type_polygon].
Br_joint_set is a point layer, which contains data on the jointing measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Joint set [KP.Joint_set] and related tables Joint set joint groups [KP.BFDS_JS_Joint_groups] and Joint set details [KP.BFDS_JS_Details].
Br_sample is a point layer that contains data and general information (“Kyllä”=Yes /”Ei”=No) of geochemical analyses and petrophysical measurements on samples taken from the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Sample [KP.Sample] and tables containing chemical analyses [LIMS.PARAMLIST] and petrophysical measurements [KP.BFDS_Petrophysics]. The results of the geochemical analyses and petrophysical measurements are in layers br_analysis and br_petrophysics.
Br_analysis is a point layer that contains results of the geochemical analyses on samples taken from the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Sample [KP.Sample] and tables containing chemical analyses [LIMS.PARAMLIST].
Br_petrophysics is a point layer that contains results of the petrophysical laboratory measurements on samples taken from the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Sample [KP.Sample] and tables containing petrophysical measurements [KP.BFDS_Petrophysics].
Br_linear_structure is a point layer that contains information on linear structural parameters measured at the observation site. The layer contains data from lineation, stretch, fold axis, fault direction, younging direction. Some of the linear structures has a separate point layer. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Linear structure [KP.BFDS_Linear_structure].
Br_planar_structure is a point layer that contains information on planar structural parameters measured at the observation site. The layer contains data from axial plane, enveloping surface, shearing (hiertotaso, hiertymätaso, hiertymävyöhyke), joint set, joint (juonirako, rakojuoni, sulkarako, tensiorako, tensiorakojuoni), layering, foliation (ruhjeliuskeisuus, ruhjevyöhyke,) vein and contact. Some of the planar structures has a separate point layer. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure].
Br_top is a point layer that contains information on TOP-measurements at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=1, ”Layering” and [YOUNGING_DIRECTION] >0 ja <360.
Br_mineral is a point layer that contains mineral information at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer of Rock observation [KP.Rock_observation_point] and related tables Mineral alterations [KP.BFDS_Mineral], [KP.BFDS.Mineral_altterations] and Mineral data [KP.BFDS_Mineral_data].
Br_mineralisation_alteration is a point layer that contains alteration information on mineralisation at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Rock observation point [KP.Rock_observation_point] and related table Mineralisation and alteration [KP.BFDS_MaA].
Br_sub_rocktype is a point layer that contains information on sub rocktypes at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database layer Sub rock [KP.BFDS_Sub_rock].
Br_axial_plane is a point layer that contains information on axial plane parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=3, ”Axial_plane”.
Br_contact is a point layer that contains information on contact parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=7, ”Contact”.
Br_enveloping_surface is a point layer that contains information on enveloping surface parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=9, ”Enveloping_surface”.
Br_fault is a point layer that contains information on fault parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=4, ”Fault”.
Br_fold_axis is a point layer that contains information on fold axis parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Linear structure [KP.BFDS_Linear_structure], where [STYPE]=1, ”Fold Axis”.
Br_foliation is a point layer that contains information on foliation parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=2, ”Foliation”.
Br_joint is a point layer that contains information on joint parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=8, ”Joint”.
Br_layering is a point layer that contains information on layering parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=1, ”Layering” and where [YOUNGING_DIRECTION] “is Null” or “is Missing”).
Br_lineation is a point layer that contains information on lineation parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Linear structure [KP.BFDS_Linear_structure], where [STYPE]=2, ”Lineation”.
Br_vein is a point layer that contains vein information measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Tectonic measurement [KP.Tectonic_measurement] and a related table Planar structure [KP.BFDS_Planar_structure], where [STYPE]=6, ”Vein”.
Br_structure_texture is a point layer that contains information on structure and texture parameters measured at the observation site. The layer is based on the GTK´s bedrock observation database point layer Rock observation [KP.Rock_observation_point] and a related table Structure and texture [KP.BFDS_SaT]. |
