Historia:
History: |
Kalliolohkoja rajattaessa on tulkittu geofysikaalisia aineistoja, kuten painovoima-aineistoa, lentomittauksista saatuja sähkömagneettisia ja gammasäteilyaineistoja, sekä erityisesti aeromagneettisesta aineistosta matemaattisesti johdettuja esityksiä: vinovalaistu magneettikenttä, analyyttinen signaali ja erilaiset gradienttiesitykset. GTK:n kallioperäkartat mittakaavassa 1:100 000 sisältävät runsaasti rakennetietoa, jota käytettiin hyväksi lohkojaossa. Maanmittauslaitoksen korkeusmalleja yhdessä kallioperän siirros- ja heikkousvyöhyketulkinnan (Kallioperän heikkousvyöhykkeet-tietoaineisto, GTK) kanssa käytettiin rajaamaan kalliolohkoja. Kallioperän lohkojen rakennettavuusluokituksessa käytettiin ”Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin”-projektin (1999-2002) havaintoaineistoa (701 kalliopaljastumaa, 2421 havaintoa).
/
The bedrock blocks have been defined using geophysical data; gravimetric, aero electromagnetic, aero gamma radiation and aeromagnetic. The structural information from the bedrock maps of GTK at the scale 1:100 000, the elevation models of the National Land Survey of Finland and the Bedrock weakness zones dataset (GTK) were used. In the construction suitability classification of the bedrock blocks were used the observation data of the project ”Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin” (701 outcrops, 2421 observations). |
Prosessointihistoria:
Process step: |
Kallioperän lohkot on rajattu rakennegeologisen tulkinnan avulla käyttäen geofysikaalisia ja geologisia aineistoja, sekä Maanmittauslaitoksen korkeusmalleja (lueteltu yllä tarkemmin). Pääkaupunkiseudun kartta-alue jaettiin 94 kallioperän lohkoon. Rakoiluominaisuuksien perusteella lohkot jaettiin neljään rakennettavuusluokkaan A-D, joista A-luokka on ehein ja D rikkonaisin. Perusluokitus (BASIC CLASS) tehtiin kolmen ominaisuuden perusteella: rakopituus, rakotiheys ja rakosuuntien lukumäärä. TULOSLUOKASSA (FINAL CLASS) on otettu huomioon myös muita kalliota heikentäviä tekijöitä (rakotihentymät, haarniskapintaiset raot, avoimet raot, suorat, sileät, voimakkaasti muuttuneet tai rapautuneet rakopinnat, savi-, irtomaatäytteiset tai rapautuneet raot sekä voimakkaasti vettä johtavat raot). Silloin kun näitä tekijöitä on, alenee rakennettavuusluokka. Tällöin siis luokissa A-D voi olla eri ominaisuuksia perusluokka- ja tulosluokka-kentissä. YHTEENVETO-kentässä (SUMMARY) on ilmaistu tulosluokka, perusluokka ja heikentävät tekijät koodein. Heikentävien tekijöiden koodit aukeavat viereisestä LAATUA_LASKEVAT_OMINAISUUDET-kentästä (DECREASING PROPERTIES). Luokittelu kuvataan tarkemmin raportissa Pajunen ja muut (2002a)
/
The bedrock blocks have been defined using structural geological interpretation, geophysical and geological data and the elevation models of the National Land Survey of Finland. The map area of the Capital Region was divided into 94 bedrock blocks. On the grounds of the joint properties, the blocks were classified into four classes A-D, where class A is the most intact and class D the most broken. The basic classification (BASIC CLASS) was done using three properties: trace length, spacing of joints and number of joint sets. More defined classification (FINAL CLASS) is made by lowering the basic class if there are more properties that affect the intactness of the bedrock, like tightly spaced joints, slickensides, open joints, planar joints, smooth joint surfaces, intensely altered or weathered joint surfaces and clay- or soil-filled or weathered joints. Thus the classes A-D may have different properties in the Basic class and Final class. The SUMMARY field reveals the Basic class, Final class and the weakening properties as codes. The codes are clarified in the field DECREASING PROPERTIES. A more specific description of the classification is in the report Pajunen et al. (2002a).
Pajunen, M.; Airo, M-L.; Elminen, T.; Wennerström, M., 2001. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin-parametrisointi ja mallinnus. Vaihe II. Loppuraportti. 60 s., 3 liites. K 21.42/2001/1
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2001_1.pdf
Pajunen, M.; Airo, M-L.; Elminen, T.; Niemelä, R.; Salmelainen, J.; Vaarma, M.; Wasenius, P.; Wennerström, M. 2002a. Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin. Menetelmäkehitys ja ohjeistus. Raportti I. 95 s., 8 liites. K.21.42/2002/5
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2002_5.pdf
Pajunen, Matti; Airo, Meri-Liisa; Elminen, Tuija; Niemelä, Reijo; Salmelainen, Juha; Vaarma, Markus; Wasenius, Pekka; Wennerström, Marit, 2002b. Kallioperän rakennettavuuskartta 1:50 000. Espoo, Helsinki, Vantaa. Kallioperän geologiseen kehitykseen pohjautuva rakennettavuusluokittelu. 1 kartta. K.21.42/2002/7
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2002_7.pdf
Pajunen, Matti (ed.); Airo, Meri-Liisa; Elminen, Tuija; Mänttäri, Irmeli; Niemelä, Reijo; Vaarma, Markus; Wasenius, Pekka; Wennerström, Marit. 2008. Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland - a basis for characterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland. Special Paper 47, s. 15-160, 1 app.
http://tupa.gtk.fi/julkaisu/specialpaper/sp_047.pdf
Attribuuttikentät / attribute fields: (1) LOHKONUMERO / BLOCK_NUMBER, (2) HAVAINTOJEN_LUKUMÄÄRÄ /NUMBER_OF_OBSERVATIONS, (3) PERUSLUOKKA / BASIC_CLASS, (4) PERUSLUOKAN_KUVAUS / BASIC_CLASS_DESCRIPTION, (5) TULOSLUOKKA / FINAL_CLASS, (6) YHTEENVETO / SUMMARY, (7) LAATUA_LASKEVAT_OMINAISUUDET / DECREASING_PROPERTIES
PERUSLUOKKA / BASIC_CLASS
PERUSLUOKAN_KUVAUS / BASIC_CLASS_DESCRIPTION
A-luokka/A class
Rakopituus <10 m (keskiarvo); Rakosuuntia korkeintaan 2 satunnaisia; Rakotiheys >1m
/
Trace length <10 m (average); 2+random joint sets; joint space > 1m
B-luokka/B class
Rakopituus <10 m (keskiarvo); Rakosuuntia: 3 selkeätä rakosuuntaa; Rakotiheys 0.5-1m
/
Trace length <10 m (average); 3 joint sets; joint space 0.5-1m
C-luokka/C class
Rakopituus <20 m (keskiarvo); Rakosuuntien lkm 3 + satunnaisia; Rakotiheys 0.3-0.5m
/
Trace length <20 m (average); 3 + random joint sets; joint space 0.3-0.5 m
D-luokka/D class
Rakopituus >20 m (keskiarvo); Rakosuuntien lkm 4 tai useampia; Rakotiheys <0.3 m
/
Trace length >20 m (average); 4 or more joint sets; joint space <0.3 m
Perusluokituksen mukaan tehdyssä jaottelussa D-luokkaa ei esiintynyt. Kun otettiin huomioon rakennettavuuden laatua laskevat ominaisuudet (LAATUA_LASKEVAT_OMINAISUUDET), sijoittui myös D-luokkaan kallioperän lohkoja.
/
Class D is not found in basic classification results. But when the bedrock weakening properties (DECREASING_PROPERTIES) are taken into account, also bedrock blocks in class D occur.
LAATUA_LASKEVAT_OMINAISUUDET / DECREASING_PROPERTIES
h=haarniskapintaiset raot/slickesides
t=savi-, irtomaatäytteiset tai rapautuneet raot sekä voimakkaasti vettä johtavat raot/clay-or soil-filled or weathered joints
s=suorat rakopinnat/planar joints
m=voimakkaasti muuttuneet tai rapautuneet rakopinnat/intensily altered or weathered joint surfaces
r=rakotihentymät/tightly spaced joints
a=avoimet raot/open joints
i=sileät raot/smooth joints. |
